Työkkärin harhaanjohtavat kirjeet

Olin väärässä, en minä saakaan olla työkkäriltä rauhassa. Minulle lähetettiin postissa mainoksenomainen kirje työnhakukurssista. Kirjeessä sanottiin, että jos sinua kiinnostaa, niin ilmoittaudu mukaan. Kuitenkin omia tietojani netistä katsoessa, siellä oli selvästi sanottu "otettava yhteyttä xxx mennessä". Eli tuon kirjeen perusteella olisi voinut jäädä ottamatta yhteyttä ja saada karenssin, ihmettelin itsekin mikä sen kirjeen merkitys on, mutta onneksi netistä selvisi, ihan huijausta ettei kirjeissä (enää) lue selvästi mitä pitää tehdä karenssin uhalla.

Työnhaun lopettaminen

Minun on järjetöntä hakea enää työpaikkoja, mitä se hyödyttää? Musta tuntuu että liian moni asia on minua vastaan jotta voisin työllistyä. Ihan teatteria olla vakavissaan hakevinaan. Onneksi on kesä taas lähellä, kesä-heinäkuussa voin työkkärinkin mielestä pitää taukoa työnhausta kun työhönottajat ovat lomilla.

Viisi viimeistä vuotta

Huh, tajusin nyt itsekin miten säälittävä on viiden viimeisen vuoden cv:ni. Äkkiä on tässä aika hurahtanut. Minulla on ollut tänä aikana kolme määräaikaista osa-aikaista työpätkää, kolme muuta keikkapalkkiota, yksi työvoimakoulutus, johon sisältyi 4 kk ilmaisharjoittelua, avoimen yliopiston kursseja 45 op, kansalaisopiston kurssi, kolme harrastuksiin liittyvää todistusta, jotain olen opetellut itsenäisesti. Revippäs tästä sisältöä työhakemuksiin...

Tulevaisuus

En enää työllisty. Tämän kauhukuvan todennäköisyys on jo hyvin suuri. Minulla on liian pitkiä työttömyyspätkiä jo takana liian pitkällä aikavälillä. Alan olla menetetty tapaus, kaikki on liian myöhäistä. Olen myös alkanut saada outoon sävyyn lausuttuja kommentteja, kuten esim. työkkärin virkailijalta "jos joku sinut palkkaa", työvoimakoulutuksessa minuun suhtauduttiin muitten vain vähän aikaa työttömänä olleitten taholta "sosiaalitapauksena" (en muuten ole koskaan käynyt sosiaalitoimistossa). Miksi ihmisestä väkisin halutaan tehdä joku sosiaalitapaus? Olisin vain tarvinnut työpaikan.

Haukkuminen

Olen kyllästynyt tällaiseen "työtön, työtön, työtön, veronmaksajan rahoilla elävä, loispummi, siivelläeläjä, laiskuri, sohvallamakaaja, kattoonsyljeskelijä" yms. työttömän työnhakijan nimittelyyn. Samoin seläntakana haukkumiseen ja sormella osoitteluun "tuollakin on korkea koulutus, mutta täällä se vaan keskellä päivää harrastelee eikä tee töitä". En minä ole tätä itse valinnut vaan tehnyt mitä olen pystynyt.

Yrittäjyys

Työtön ei voi yritystä nimiinsä ottaa, jos siitä oikeasti ei saa elantoaan. Työssäkäyvillähän näitä sivutoimiyrityksiä on perustettuna, vaikka olisivat ihan tuottamattomia, saavat kuitenkin työhommiensa lisäksi tituleerata itseään yrittäjiksi. Vähän samaa kuin työssäkäyvät voivat ilmoittautua tutkinto-opiskelijoiksi, vaikka suorittelisivat siellä sivutoimisesti pari kurssia silloin tällöin. Työtön ei saa mitenkään pikkuhiljaa yrittäjyyttä kokeilla, vaan se on yhdellä rysäyksellä kaikki tai ei mitään.

Työttömyydestä eroon

Haluan eroon leimasta otsassa "työtön" tai yhtälailla positiivisemmin sama asia "työnhakija" (virallinen luokittelu työkkäriin ilmoittautuneellehan on "työtön työnhakija" mutta tuosta aina putoaa toinen osa pois). Joku muutos tähän siis tulee kun itse muutoksen teen. Olen mieluummin vaikka kokonaan työvoiman ulkopuolinen oleskelija tai omia hommiaan tekevä, jos en voi palkansaaja tai yrittäjä olla, muut ihmisethän tämän ovat päättäneet, kenelle palkkatyöt on annettu tai millä ehdoilla voi yrityksen perustaa.

Huono työnhakija

Olen yrittänyt parhaani mutta se ei sitten riittänyt. Kirjoitan vääränlaisia hakemuksia, laitan väärät asiat cv:hen, en voi mainita suosittelijoita hakemuksissani kun en tiedä ketään jota voisin pyytää suosittelijaksi, aikaisemmat esimiehet ovat jääneet eläkkeelle jo kauan sitten. Jos pääsen haastatteluun, jännitän, olen väärin pukeutunut ja minusta saa huonon ensivaikutelman, sanon väärät asiat, minua ei uskota. Haen vääristä paikoista, en tunne ihmisiä jotka olisivat voineet minua auttaa tässä asiassa, ei ole suhteita.

Kuin kouluttamaton

Oikeastaan olen työnhaussa nykyään samalla viivalla kuin ilman tutkintoja oleva. Paitsi lisäriippana ylikoulutus. Pääaineeni mukaisiin erikoistuneisiin töihin en tule enää työllistymään, hain niitä paikkoja runsaasti jo vajaat kymmenen vuotta sitten, myös töissä ollessani enkä silti saanut jatkohommia, miten siis nyt enää voisin saada. Sen jälkeen tosiaan olisin halunnut opetusalalle, olisin edes voinut opettaa muille mitä itse hyvin osasin. Ei onnistunut sekään. Nyt olen täysin hukassa, en tiedä edes millaisia töitä hakisin, eihän minulla ole sopivaa koulutusta eikä kokemusta haettavana oleviin paikkoihin.

Palkkatukityöt

Palkkatukityö minulle toki kelpaisi, koska se on normaali työsuhde tes-palkalla.

Yritys saisi minusta 1280 e palkkatukea vuoden ajan, mutta eipä se hyödytä kun yritys joutuisi itse maksamaan toisen puolikkaan palkkakuluista. Itseasiassa minua ei otettu ilmaiseen harjoitteluun edes, muutama vuosi sitten kurssilla jouduin tällaista ilmaispaikkaa hakemaan. Uusia ihmisiä ei yrityksiin tarvita eikä haluta, tai jos tarvittaisiinkin ei uskalleta palkata.

Julkisella puolella kaupunki huhujen mukaan palkkaa tuella, joissa palkka on vajaan 1400. Näitä vaan jaetaan jotenkin tiskin alta harvoille ja valituille, olen joka kerta työkkärissä käydessäni kysellyt näistä, mutta en ole saanut mitään selitystä miten näihin pääsee, tarjotaan vaan tuota tavallista yritykselle palkkatukea.

Miten töihin tauon jälkeen

Miten tauon jälkeen voi päästä takaisin työmarkkinoille, varsinkaan työttömyystauon. Miten saada ansioluetteloon jotain täytettä? Jos vaan on työttömänä ilman mitään ansioluetteloon laitettavia aktiviteetteja, niin vähän ajan päästä voi verrata lottovoittoon saada töitä "kotona makaamalla".

1. Opiskelut, näistä lisää jonain muuna päivänä, varsinkin aikuisopiskelusta, jonka tilanne on nyt ihan perseellään.

2. Yhteiskunnan taholta tyrkytetään vain ilmaistöitä ja työvoimakoulutukset on muuttuneet vain ilmaisiksi harjoitteluiksi. Näihin ei uskalla enää hakea, koska harjoittelupaikka pitää onnistua itse saamaan, järkevän ja hyödyllisen harjoittelupaikan saaminen on oikeastaan sama asia kuin palkkatyöpaikan saaminen.

3. Vapaaehtoistyöt, näissäkin epäselvyyksiä riittää ja vissiin uusia lakeja tulossa, yhtenä se ettei työkkärit katso hyvällä sellaisia vapaaehtoistöitä, joita muut ihmiset tekevät palkallisina.

4. Luottamustehtävät, vaikea päästä piireihin, työtöntä syrjitään.

5. Itsenäiset opiskelut ja omat projektit. Näissä on vikana miten osoittaa työnhaussa olleensa aktiivinen ja päivittäneensä osaamistaan, työnantajat haluavat todisteellista näyttöä, joka asia pitäisi pystyä todistamaan jollain paperilla nykyään.

6. Harrastukset, jos harrastuksesta voi tehdä ammatin.

Kaikki töihin

Nuoret töihin, opiskelijat töihin, koulut keskenjättäneet töihin, pikkulasten vanhemmat töihin, omaishoitajat töihin, maahanmuuttajat töihin, eläkeläiset töihin, työkyvyttömyyseläkeläiset töihin, vankilasta vapautuneet töihin, yli 55 vuotiaat töihin, työhaluttomat töihin. Hienoa, kannatan myös tätä että kaikki saavat tehdä töitä kykyjensä mukaan ja asianmukaisella palkalla. Raaka todellisuus vaan vallitsee missä minunkin parhaassa työiässä olevan keski-ikäisen, terveen, työhaluisen ja kouluttautuneen pitää lorvia kotona eikä ketään kiinnosta.

Poliitikkojen kanta

Poliitikon vastaus työttömän raha-asioihin on, että eihän jollain työmarkkinatuella ole ollut tarkoituskaan pystyä maksamaan elämistään, se on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi (samoin kuin toimeentulotuki). Palkkatuloilla on tarkoitus elää.

Vastaus siihen miksi keikkatöistä ei jää mitään käteen on myös poliittinen valinta, ei haluta että kukaan pystyisi mukavasti elelemään tekemällä töitä vain silloin tällöin keikalla nostaen täydet tuet. Nykyinen systeemi on kuitenkin pahin tuloloukku juuri kaikkein pienituloisimmille.

Haluaisin tehdä jotain toimeentuloni saamiseksi, mutta jos ette muut ihmiset anna minulle kokoaikaista palkkatyöpaikkaa, niin en minä voi nykysysteemissä kuin levitellä käsiäni.

Ruhtinaalliset tuet

Kaikenlaisia villejä lukuja liikkuu netissäkin kuinka suuria summia työtön saa vain kotona makaamalla. Omalta osaltani poistan tätä harhaa, minun tuloni ovat hitusen yli 700 euroa kuussa nettona. Asumismuodosta johtuen tuosta summasta on asumistukea vain runsas satanen ja loput työmarkkinatukea. Minun yksinasuvan pitää siis tällä noin 700 eurolla maksaa ihan kaikki asuminen mukaanlukien, joku voisi minulle kertoa miten tämän tempun on tarkoitus onnistua.

Mistä rahaa jos ei työstä

Erään poliitikon mukaan pullojen keräilystä saa 200 euroa kuussa. No ei saa, sen verran kova kilpailu nykyään on joka pullosta ja tölkistä, ne suorastaan viedään käsistä.

Mutta vakavammin ottaen tähän kysymykseen tarvitsen vastauksen, koska en pysty elämään työmarkkinatuella ja asumistuella loppuikääni. Kuten aiemmin selostin keikkatöistä ei saa itselleen lisää rahaa. Osallistumalla työkkärin toimenpiteisiin saa 9 euroa viitenä päivänä viikossa korvausta, mutta se menee kuluihin jos riittääkään (+oma lukunsa on kuka haluaa tehdä ilmaistöitä).

Sijoittaminen tai pokerin pelaaminen netissä kävisivät työstä, mutta vaatisivat jonkin verran alkupääomaa. Piensijoittaja on lisäksi vaikeuksissa pankin palvelu- ym. maksujen kanssa, mahdollinen voitto uppoaa helposti näihin. Riski menettää kaikki on myös olemassa.

Ylimääräiset tavarat voi myydä kirpputorilla, divarissa, huutonetissä tms. Tästä nyt ei paljon heru ja tavara on monesti arvokkaampaa omassa käytössä.

Valitettavasti työttömälle näyttää olevan helpompaa kuin lisärahan ansaitseminen vain vähentää menoja eli pitää ikuista "älä osta mitään" -päivää.

Pätkille ei jatkoa

Monesti sanotaan että työttömän kannattaa ottaa mikä tahansa lyhyt pätkähomma, kun sitten on hyvät mahdollisuudet saada lisätöitä. No ei ole pätenyt itselläni, kaikissa paikoissa on hommat vaan vähentyneet vähentymistään kunnes ovat loppuneet kokonaan. Yksittäisestä alle viikon keikasta ei ole seurannut mitään, olenpahan vaan käynyt turhaan stressaamassa itseäni vieraassa paikassa.

Liian korkea koulutus

Tavallisen työpaikan haussa ei saisi kuulemma olla liian korkeasti koulutettu. Niin mikä se tavallinen työpaikka edes on? Minua on neuvottu jättämään tutkintoja pois hakemuksesta, mutta sittenhän ansioluetteloon ei jää melkein mitään kun työkokemustakin on niin vähän. Ja koska eräistä työkokemuksistani voi päätellä niitten vaativan jonkun korkean koulutuksen, niin nekin pitäisi jättää pois.

Mitä enemmän teen hakemuksia sitä vähemmän tiedän mitä niihin oikeasti pitäisi kirjoitella. Lopputulos on ollut sama kuitenkin hakemuksen tyylistä huolimatta, tällä hetkellä teen hakemuksia enää hyvin valikoiden, "mitä tahansa" on turha hakea.

Tyhjät aukot cv:ssä

Miten selitetään työttömyysjaksot ansioluettelossa? Tai pitääkö niitä ylipäänsä työnhaussa selittää jotenkin? Hyväksyttäviksi syiksi on jossain mainittu opiskelu, vapaaehtoistyöt tai maailmanympärimatkailu. Lapsen hoitovapaat on hyväksyttyjä ja kuulemma joku oli käyttänyt syynä lapsen sairasteluja, ettei ollut voinut laittaa lasta päivähoitoon ja joutunut siksi olemaan poissa töistä.

Itsellä ei tällaisia hyviä selityksiä ole tyhjille jaksoille cv:ssä. Olen tosin välillä opiskellut yksittäisiä kursseja avoimessa yliopistossa, mutta ilmeisesti opiskelujenkin pitäisi olla päätoimista tutkinto-opiskelua tai jotenkin muuten selvästi tavoitteellista ja tehokasta. Toisaalta olen muuten vain harrastellut kaikenlaista, ei minulla oikeastaan tekemisestä ole pulaa ollut.

Väärät valinnat

Tein nuorena vääriä valintoja työuran suhteen, menin vääriin kouluihin vaikka olisin luultavasti parempiinkin päässyt. Toisaalta kyllä opiskelin mikä itseä kiinnosti, mutta kunnon työpaikkoja näillä ei saanut. Olisi pitänyt tehdä jotain "hyödyllistä" tai alkaa juoksemaan heti rahan perässä. Mutta en minä näille valinnoille nyt enää mitään mahda, tehty mitä tehty.

Pätkätyöt tulee kalliiksi

Satasesta palkkaa jää itselleni 20 euroa käteen, tämä kaava jatkuu runsaaseen viiteensataan asti, jonka jälkeen "verotus" hiukan pienenee, mutta vasta reippaasti yli tonnilla alkaisi kannattaa lähteä töihin. Selitys tälle on siis, että työmarkkinatuesta vähennetään 50 senttiä jokaista palkkatuloeuroa kohti, sen jälkeen asumistuki vähenee 25 euroa per ansaittu satanen ja loppu hävikki menee veroihin. Sitten on vielä niin, että töissäkäymisestä tulee väkisin kuluja, matkat, ruoka, vaatekulut ja paikasta riippuen jotain muuta. Joten pätkä-keikka-silppu-osa-aikatyöstä ei jäänytkään enää mitään käteen, jos edes riittikään.

Ja muuten vielä pelkkä työnhaku tulee kalliiksi, soittelu, haastattelumatkat, uudet vaatteet yms. ei saa mennä yhtään nuhjuisissa vaatteissa haastatteluun ja kampaajallakin olisi pitänyt käydä. Tosin en itse enää ole päässyt haastatteluihin.

Summa summarum, minulla ei ole enää varaa pätkätyökeikkoihin eikä työnhakuun.

Mökkeytyminen

Työtön ei käy missään kun ei ole rahaa. Joku nimitti tätä "ei käy missään" tilannetta "mökkeytymiseksi". Kävin itsekin ennen tapahtumissa, elokuvissa, konserteissa, messuilla ym. mutta eipä edes huvittaisi enää. Yksi maksullinen harrastus itsellä on sentään vielä jäljellä, vaikka siinäkin on joutunut rajoittamaan osallistumista rahan takia.

En olisi uskonut kuinka vähiin laskujen määrän pystyy saamaan, kun pakko on ollut, tosin säästöjä syön, ei riitä mitenkään työmarkkinatuki + asumistuki. Osaisikohan rahaa enää "normaalisti" käyttääkään, kun nyt on vetänyt kitupiikkitouhun tappiinsa.

Täällä neljän seinän sisällä kökötetään mökkeytymässä ja elämä menee ohi

Työkkäri ja opiskelut

Työtön ei saa opiskella mitä itse haluaa, milloin haluaa ja sellaisia määriä kuin haluaa. Opiskelujen hyväksyttäminen työkkärissä on yksi byrokraattisuuden huippu, kasa lomakkeita, selvityksiä, perusteluita, suunnitelmia ja liitteitä oppilaitoksesta. Perustelut täytyy olla työllistymisen näkökulmasta, mikä tahansa itseä kiinnostava ei siis kelpaa. Sivutoimisiin opintoihin, kuten esim. avoin yliopisto tai jotkut iltakurssit, ei uskalla noin vain ilmoittautua, koska näissä joutuu maksamaan kurssimaksut kuitenkin vaikka ei saisi hyväksyntää työkkäristä. Päätoiminen eli nk. omaehtoinen opiskelu taas on sellainen missä 5,5 op on saatava joka kuukausi keskimäärin, ja nämä opinnot eivät saa viivästyä. Eli julmetun ja turhan (jos ei työllisty kuitenkaan) stressin saa kehitettyä omaehtoisesta opiskelusta, jotta saa suoritukset aikataulussa ja todistuksen niistä työkkäriin, tiedän kun kokeilin tätä "suoritusmyllyä" viime vuonna pari kuukautta.

Opiskelut ja alanvaihto

No juu, siis minä vaihdoin alaa ekan kerran jo 90-luvun laman takia, ensimmäinen opiskelupaikkani lukion jälkeen osoittautui virhevalinnaksi, sitten menin yliopistoon opiskelemaan jotain "järkevää" ja työllistyin joiksikin vuosiksi. Nykyään minulla on opintoviikkoja tai -pisteitä ja opintotodistuksia vaikka muille jakaa, mutta ei työpaikkaa. Viimeisin suorittamani pätevyys ei työllistänyt mihinkään ja oikeastaan kaduttaa sen suorittaminen, stressasin sillä turhaan itseäni. Olen päättänyt etten ota stressiä enää mistään loppuikänäni. Mulla oli jo kerran sydämen rytmihäiriö enkä halua sitä enää uudestaan.

Työnhausta

Olen lähes kaikki työni aikaisemmin saanut kun niitä on henk. koht. minulle tarjottu, eli en ole joutunut mihinkään älyttömään kilpailuun kymmenien muitten hakijoitten kanssa. Jotenkin pitäisi päästä hollille sinne missä jotain paikkoja oikeasti on, muodolliset hakemukset johonkin on niin turhia, kun monesti "avoinna" olevat paikat on jo täytetty tai ne on vaan mainoksia. Jotain pitäisi keksiä.

Mulla oli aikaisemmin periaatteena, että jos yksi asia ei kohtuullisella yrittämisellä ala sujua, niin en turhaan jatka pääni hakkaamista seinään, vaan keksin jotain muuta, koska elämä on lyhyt hukattavaksi. Työnhaun kanssa vaan en tiedä mitä tehdä, kun joku paikka olisi pakko saada.

Viimeinen opettajan paikka haettu

Ei tullut edes kutsua haastatteluun. Hankin muutamia vuosia sitten täydennyskoulutuksena opettajan kelpoisuuden ja hain monena keväänä ahkerasti eri paikkakunnilta opettajan paikkoja. En hae enää. Hakekoot opettajansa mistä tykkäävät, minua ei enää kiinnosta. Harmittaa kun hukkasin aikaa ja rahojani mokoman pätevyyden saamiseen, eipä luulisi yhteiskunnallekaan olevan kannattavaa tällainen hukkakoulutus. Toisaalta olen aina ollut kiinnostunut taitojen opettelusta ja ollut tekemisissä oppimisen ja opettamisen kanssa, joten kai minulla olisi ollut jotain annettavaa opetusalalla, mutta eipä sitten tarvittu sielläkään. Tai en ollut sitten "sopiva". Pitää keksiä jotain muuta.

Tietoja

Tuli pakottava tarve itsekin kirjoitella omasta näkökulmasta, sen sijaan kun vain olen lukenut ja kommentoinut muitten blogeja. Kaikilla työttömillä on kuitenkin oma tilanteensa ja taustansa, toisilla on perhe ja toiset asuu yksin, toisilla on rahaa omasta takaa tai korkea ansiosidonnainen kaikkine lisineen, toiset kituuttaa työmarkkinatuella säästöjä syöden, toisilla on velkoja toisilla ei, toisilla on liikaa koulutusta ja toisilla liian vähän jne.

Olen jonkinlainen toistuvaistyötön tai "toimenpiteiden jälkeen työttömäksi palaava", työura hyvin silppuinen, pätkä-, keikka ja osa-aikatöitä vuosikausia eikä runsaaseen viiteen vuoteen juuri enää niitäkään. Työurani taisi nähdä parhaat päivänsä jo 25-35 vuotiaana. Koulutukseni on pitkä koulutus yliopistossa (mitä ilmeisimmin hyödyttömässä pääaineessa).

Työttömyyden seurauksena olen kitupiikki, mökkeytynyt enkä käy missään. Ihmettelen vaan mitä tästä oikein tulee, voiko näin elää loppuikänsä, mulla oli ihan kivä elämä aikaisemmin muttei ole enää, jotain muutosta tähän täytyy saada.