torstai 28. marraskuuta 2013

Tuet sivu suun

Paikallislehdessä taas lisää juttua, miten raha ei kaupungille kelpaa, kun ei viitsitä edes hakea. Sama ilmiö on ollut EU-tukien kanssa, kaupunki ei ole hakenut EU:sta erilaisiin asioihin tukia, koska ei ole ollut ketään, joka oman työnsä ohessa olisi halunnut tai osannut hakemuksia tehdä. No tällainen homma voitaisiin tarjota jollekin korkeakoulutetulle työttömälle, sillä byrokratian osaamista, kielitaitoa ym. tarvittavaa toki löytyisi täältä joutilaasta reservistä. Rahoituksenhakijan hommassa työtön tienaisi oman palkkansa äkkiä takaisin. Työttömille voisi tarjota muutakin kuin että laitetaan kaikki vesurin kanssa pururadan varteen.

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Kaupungin sakkomaksut

Paikallislehdessä kirjoitetaan kuntaosuuslistasta eli nk. sakkomaksulistasta, jolla minäkin olen ollut ilmeisesti vuosikausia. Tosin pakko kirjoittaa ilmeisesti, kun en tiedä miten laskevat kursseiluni tai parin päivän työkeikat. Kuitenkaan en ole saanut työttömyyspäiviä nollattua missään vaiheessa. Päiviä on kertynyt kunnioitettavat yli 500+1000 päivää. Mutta mitään aktivointia minulle ei ole koskaan mistään tarjottu, ihan itse hain kursseillekin.

Miksi sitten kaupunki ei täytä velvoitteitaan?
"Ongelmana ei ensisijaisesti ole raha, vaan työpaikkojen ja tehtävien löytäminen, sanoi Randell."
Tässähän taas vallan hauska sutkaus kaupungin johtoportaalta. Ongelmana ei ole raha, muuten vaan pitää veroprosenttia nostaa? Ja mitä tulee tehtävien löytämiseen tätä voitaisiin kysyä ihan työttömiltä itseltään. Minutkin voisi palkata kaupungille ja tulisin lähes ilmaiseksi työntekijäksi, kun lasketaan yhteen valtion palkkatuki ja kaupungin säästämä sakkomaksu. Mutta kun ei sitten löydy työpaikkoja ja tehtäviä, vaikka rahaa löytyisi. Kai tästä pitää tehdä johtopäätökset, että kaupungilla ei oikeasti ole enää mitään hyödyllistä tekemistä kenellekään, koska se mitä oikeasti tarvitsee tehdä on ulkoistettu yrityksille.

Koulutusongelma (2)

Ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus eivät kohtaa missään kohtaa. Ammatillisella puolella lähdetään heti käytännössä tekemään ilman että ajatellaan mitä ollaan tekemässä. Ymmärrystä asiasta ei anneta, tehdään vaan. Joillain aloilla varsinkin tehdään vaan mitä käsketään ja tasan kuten on opetettu. Sitten tulee ongelma, kun työnantajat haluaisivat itsenäiseen työhön pystyvän tekijän, jolla olisi oma-aloitteisuutta, eikä ammattikoulu anna siihen pohjaa. Ammattikoulun sisältö saattaa olla tässä mielessä liian vaatimattoman tasoinen.

Yliopistossa tulee ongelma kun kurssit ovat vain sivistäviä. Saadaan perustiedot asioista ja sen jälkeen jatkokursseilla mennään vaikeammin ymmärrettäviin teoreettisiin asioihin. Siellä siis ymmärretään asioita teoriassa, mutta jää aukko siihen mitä tehdään käytännössä. Perinteisesti tätä aukkoa on täytetty kesätöillä tai ennen suoraan koulusta päästiin työpaikkaan ja opeteltiin sitten siellä tarpeellista käytäntöä. Yleensä yliopistossa opiskelleet ovat yleislahjakkaita eli myös käytännön tekemisen oppisi hyvin nopeasti. Jos vain pääsisi jonnekin työpaikkaan aloittamaan.

Koulutusongelma

Lukio-yliopistoputken läpikäynyt on väliinputoaja, jos työpaikkaa ei löydy. Koulutusta ei voi enää jatkaa. Toisen korkeakoulututkinnon suorittamisen esteenä taas on yleensä rahoitus. Opintotukikuukaudet on jo käytetty ja omaehtoiseen opiskeluun te-toimistosta saa (tai voi ehkä hyvällä onnella saada) aikaa vain 24 kk, joka ei riitä. Lukion ja yliopiston jälkeen pitäisi siis palata lähtöpisteeseen ja hakea peruskoulutodistuksella ammattikouluun?

Ammatilliselle puolelle opetusministeriö on toki luonut vielä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Näitten suorittamiseksi vaaditaan alan työkokemusta ja usein myös ammatillinen perustutkinto pohjaksi, joten aikuinen alanvaihtaja ei näitä pysty hyödyntämään. Varsinkaan työtön ei pysty näihin osallistumaan, kun ei ole sitä työpaikkaa missä suorittaa näyttöjä. Harjoittelupaikkaa ei myös saa uudelta alalta tällaisesta lähtökohdasta että "minä tulisin tänne nyt opettelemaan ihan tietämättä tästä alasta mitään".

Korkeakoulutetun ansa

Korkeakoulutetulle ei ole mitään missään tarjolla, jos jää työttömäksi. Vähän koulutetulla sen sijaan on aina mahdollisuus mennä jatkamaan opiskeluja ja päästä eteenpäin. Tätä kannustetaan joka suunnasta, te-toimistoillakin on aina ollut näitä "tutkinnot valmiiksi" -koulutuksia sekä tutkintoa suorittamattomia pakotetaan hakemaan koulutuksiin. Korkeakoulutetuille ei ole ollut mitään lisäkoulutuksia, joilla pääsisi minkään työn syrjään kiinni. Te-toimistosta opiskelusuunnitelmat saatetaan suorastaan tyrmätä, koska on jo "hyvä" koulutus.

Koulutusta vastaavista työpaikoista on kova kilpailu eikä niitä kaikille riitä. Ura pitää luoda heti opiskelun alettua ja saada kerättyä kokemusta alalta, tutkintopaperi taskussa se on jo liian myöhäistä. Ongelma tulee myös jos ura katkeaa, se pitäisi saada jatkumaan aukottomana koko ajan. Alemman tason töihin ei korkeakoulutettua oteta, joten korkeakoulutetun koulujenkäynti menee täysin hukkaan, hänelle ei ole missään mitään tarjolla.

tiistai 26. marraskuuta 2013

Ole oma itsesi

Jotkut ihmiset siis saavat olla omia itsejään ja toisten pitää koko ajan kehittää itseään joksikin muuksi kuin luonnostaan on? Varsinkin työttömällä se vika on aina itsessä? Katso peiliin! No katsottu on jo moneen kertaan, eikä siellä mitään ratkaisuja näy. Toki näen itsessäni myös vikoja, mutta nykyisessä työpaikkatilanteessa on aika sama miten pitkäaikaistyötön kehittää itseään, yrittäkö työstää puutteitaan vai keskittyykö positiivisiin asioihin tai oppimaan uutta. Jos työpaikkoja ei ole kaikille, niin ei ole, ihmisten laadusta riippumatta. Toisekseen vaikka ihminen olisi luonteeltaan millainen tahansa, elantonsa on jostain saatava. Vai poistetaanko osa keskuudestamme jotenkin?

Itsensä esille tuominen

Jos ihmisestä on muodostunut kuva vaatimattomana ja hiljaisena, niin tällaisen taustan murtaminen myöhemmin on hyvin haastavaa. Sitä voi yrittää vain silloin, kun menee johonkin uuteen paikkaan missä ei tunneta ennestään. Koska jos yhtäkkiä alkaa tuoda itseään kuuluvasti esiin ja alkaa vaatimaan itselleen jotain, niin ympäristö ei tätä hyväksy mukisematta (olen myös itse kokeillut). On totuttu, että jotkut ihmiset ovat vaatimattomia ja taustalla ja toiset esillä. Myös lähipiiriltä ja puolitutuilta tulee hyvin äkkiä arvostelua. "Miten se ei nyt olekaan ihan samanlainen kuin ennen, mikä sille nyt on tullut?" Ja kauhea vatvominen tästä. Näin työttömänä täytyy tosin kysyä, että mihin minä menen tuomaan itseäni esiin?

maanantai 18. marraskuuta 2013

Ujot maantiejyrät

Psykologia on kivaa! Se tuli todistettua taas tälläkin tutkimuksella. Ujo suomalainen voi muuttua maantiejyräksi työpaikalla. Seuraavaksi joku voisi tehdä tutkimuksen millaiseksi työtön muuttuu kotona makaamalla. Muuttuuko ujo työtön panssarivaunuksi, joka jyrää työpaikan ovesta sisään? Tämä ei ole tosin ihan sissitekniikkaa, jolla pujahdetaan huomaamattomasti suunnistamaan työnantajien selustassa.

Epäsuosittu

Muiden suosiossa tai epäsuosiossa oleminen näyttää juontavan juurensa jo kouluaikoihin. Siellä näitä hymytyttöjä ja -poikia aletaan varhain selkääntaputella ja aina nämä samat saavat tunnustuksia ja hymypatsaita. Jos sitten joku hyljeksitympi yrittää tuoda itseään esiin, niin siitähän muu porukka suivaantuu ja epäsuosittu henkilö pistetään takaisin ruotuun. "Mikä sinä kuvittelet olevasi?" Hymytyttöjen ja -poikien selkääntaputtelu jatkuu ja muitten on väistyttävä taka-alalle. Ihan sama meininki on työpaikoilla, kun jaetaan "vuoden työntekijä" tms. tunnustuksia. Kun väkeä vähennetään epäsuositut potkitaan pellolle ensimmäisinä, ihan taidoista ja työnteosta riippumatta. Tärkeää on vain että ihmisestä tykätään. Työpaikan löytäminen on siis yhtä vaikeata kuin seurustelukumppanin löytäminen, pitää löytää paikka jossa sinusta tykätään. Kääntäen työpaikoilla on henkilöitä, joista "ei tykätä", mutta heillä on vakituinen virka eikä heistä päästä eroon. Hassua.

Olen ollut lapsesta lähtien epäsuosittu, en ollenkaan nätti hymytyttö. Sen sijaan olin älykäs ja halusin tehdä kiinnostavia asioita, mitä tytöiltä ei olisi suvaittu. "Älykäs nainen, se on…" Työttömyys tällaisesta taustasta lähtien on varmaan sitten ihan luonnollista. En saisi olla tästä edes pahoillani. Koulussamme oli jopa opettaja, joka katsoi asiakseen saada sanoa minulle, että "tuollainen ihminen ei tule menestymään elämässään". Vähän aikaa tosin menestyin ihan kelvollisesti, mutta nyt näyttää ennustus toteutuneen.

torstai 14. marraskuuta 2013

TE-toimistot voidaan lopettaa

TE-toimistot ovat ihan tarpeettomia nykyään. Kuten tunnettua työpaikkoja sieltä ei ole välitetty työttömille enää 90-luvun laman jälkeen. Tällä hetkellä te-toimistojen tarkoitus on vain kirjata ilmoittautuva tilastoihin katsottuaan työ- tai tutkintotodistuksen, jonka jälkeen laittavat lausunnon päivärahan maksajalle, joko Kelalle tai työttömyyskassaan.

Yhtä hyvin työttömäksi joutunut voisi hakea päivärahoja suoraan ilman te-toimistoa välikätenä. Maksajalle laitetaan tälläkin hetkellä päivärahahakemuksen liitteeksi kaikki tiedot työsuhteen loppumisesta, joten miksi mitään paperia turhaan käydään näyttämässä te-toimistossa. Huijausta ei voi olla sen enempää kuin nytkään. Verottajalla on tiedossa henkilön lailliset tulot ja nykyäänkin työttömyyspäivärahojen saajien ja verottajan rekistereitä tsekataan yhteen huijareitten paljastamiseksi (siis ettei olla töissä ja nosteta päivärahoja samaan aikaan).

Sosiaalitoimistosta lisärahaa hakevat voivat myös tehdä sen ilman te-toimiston olemassaoloa. Siis nelikossa Kela, verottaja, sossu ja te-toimisto, viimeksimainittu on täysin turha pulju. TE-toimistot lopetetaan ja tarpeen mukaan Kelaan ja verotoimistoihin voidaan palkata pieni määrä lisäväkeä. Työvoimakoulutukset siirretään oppilaitosten tavanomaiseksi (aikuis)koulutukseksi. Näin byrokratia väheni yhdellä luukulla eikä mitään haittaa kenellekään tapahtunut.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Työnhaun uusiminen

Työnhaun uusimispelleilyn voisi lopettaa, jos kerran rahastakin on pulaa yhteiskunnassa. Minulle on laitettu ihan liian usein näitä turhia työnhaun uusimisia. Viimeksi kesäkuussa ja nyt marraskuussa ja seuraava laitettiin kahden kuukauden päähän tammikuuhun. Keskustelu työnhaun uusimisessa on aina tämä sama: "Onko tilanne muuttunut? Ei ole. Oleko hakenut töitä? Olen". Ja se siitä, kirjaavat koneelle jotain liirumlaarumia kuten "asiakas hakee itsenäisesti töitä" tms.

Kyllä minulle sopisi työnhaun uusiminen vaikka joka kuukausi, kunhan sen voisi jotenkin järkevästi tehdä, esim. netissä. Nyt minun on käsketty uusia työnhaku puhelimitse, mutta ei heillä sitten ole riittävästi henkilöitä vastaamaan näihin pakollisiin "uusisin työnhakuni" -puheluihin. Soittoaika on kolme tuntia päivässä, jonka ajan voi kuunnella pimpelipompeli-jonotusmusiikkia. Voisivat edes antaa oikean numeron johon soittaa. Soitin vaihteeseen ja sieltä minulta kyseltiin millä palvelulinjalla olen, ykkösellä, kakkosella vai kolmosella. Ei hajuakaan, vai on siellä nyt joku linjasysteemi? Ainoa mahdollisuus kuitenkin on mennä paikan päälle jonottamaan 2-3 tunniksi (se on täällä ihan vakio jonotusaika, ei auta mennä edes klo 9.00 aamulla, koska silloinkin on jo pitkä jono oven edessä).

Miksi jotain työnhakuja koko ajan uusitaan, se voisi olla voimassa kunnes muutosta tulee. Onhan minua juoksutettu tänä vuonna työnhakujen lisäksi pakko-infossa ja sosiaalityöntekijä-työnetsijällä, joka ei ollut kiinnostunut ansioluettelostani eikä työpaikoista, vaan lähinnä hakemaan yksityiselämästäni jotain ongelmia. Lisäksi kesällä kiusattiin turhilla te-toimiston lapuilla, joiden takia piti ottaa yhteyttä mutta ei mitään sen enempää. Yhteiskunnan rahoja voitaisiin käyttää fiksummin eikä tällaiseen hyödyttömään puuhasteluun.

torstai 7. marraskuuta 2013

Tulot senkun pienenee

Työmarkkinatukeen tulee ensi vuonna ruhtinaallinen 0,6% korotus. Mutta samaan aikaan kunnallisvero täällä nousee 0,75 prosenttiyksikköä. Kappas, käteen jääkin ensi vuonna vähemmän kuin tänä vuonna. Pakolliset menot kuitenkin (kuinkas muuten) kasvavat. Asuminen kallistuu 4% (juuri tuli uusi tiedote postiluukusta). Ruoka on kallistunut tämän vuoden aikana 4,8% (laskin tämän itse tasan samojen ainesten ostoista samasta suuresta kaupasta, paitsi vihannekset eivät ole mukana, koska niitten hinta vaihtelee kausittain). Työttömälle siis ei voida suoda edes inflaation suuruista korotusta. Näppejä nuollaan vaan jatkuvasti. Palkkoja kyllä korotellaan euroilla ja prosenteilla. Sitä onkin aina hauska seurata uutisvälineistä mitä muut saavat, kun ei itse saa mitään.

tiistai 5. marraskuuta 2013

Tyhmentyminen

Eiliseen raha-aiheeseen liittyen täällä on kolumni, jossa pohditaan tekeekö köyhyys ihmisen tyhmemmäksi. En tosin pidä itseäni köyhänä vaan (liian) pienituloisena. Köyhyyteen tosin väkisin päädyn tätä menoa, jos vanhaksi elän. Työttömyys tekee köyhemmäksi ja siis työttömyys tyhmentää? Mielestäni vaara on olemassa ja tämän kanssa olen samaa mieltä: "Kun huolet täyttävät mielen, aivojen kapasiteetti käsitellä asioita kapenee." Edelleen kolumnin mukaan köyhällä vähenee pitkäjänteinen työskentely itsensä kehittämiseksi ja oman aseman parantamiseksi. Toisaalta eipä näytä mikään itsensä kehittäminen johtavan työllistymiseen nykytilanteessa eli ihmettelen vaan mitä oikeasti voisi tehdä tilanteensa parantamiseksi. Yritän kuitenkin itse varoa liiallista työttömyyden vatvomista ja köyhän ajattelutapaa.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Uutta tietoa työttömien vioista

Minuun on tainnut sydänjuuria myöten osua jo aiemminkin kaikki piikit, joissa on työttömistä löydetty milloin mitäkin vikoja. Minunkin on pakko olla ihmisenä aivan kamala. Loogisesti ajatellen kun ei kaikkia positiivisia ominaisuuksia omaavaa, mukavaa ja rakastettavaa ihmistä pistetä pois miltään työpaikalta (käytännössä kyllä pistetään, jos vaikka koko pulju lopetetaan). Mutta nyt on ihan tieteellistä näyttöä saatu työttömien kamaluudesta, työtön on vihamielinen ja ärtynyt.

"Tulosten perusteella vihamielisyys näyttää olevan kaksisuuntaisesti yhteydessä työttömyyteen. Tutkimuksen mukaan vihamielisyys ennustaa vahvemmin työttömäksi joutumista kuin työttömyys vihamielisyyden lisääntymistä."

Kyllä nyt pitää taas äkkiä laittaa lisää porukkaa kuntoutukseen, jotta saadaan tällainen mahdollisesti yhteiskunnallisesti huolestuttava vihamielisyyden lisääntyminen kitkettyä. Mitä jos työttömät alkavat vaikka kapinoimaan osaansa vastaan? Siksi työttömät pitää saada äkkiä aivopestyä ja persoonallisuus muutettua joksikin säyseämmäksi lampaaksi.

Pienet ajatukset

Työttömyydessä yksi ansa on ajattelun jumiutuminen pienen kehän kiertämiseen (näkyy luultavasti myös blogissani). Varsinkin pelkkään raha-asioitten murehtimiseen. Voimavaroja ei jää paljon muuhun kehittävämpään ajatteluun tai mahdollisuuksien hakemiseen mitenkään laajemmin, kun on jumiutunut vain omiin pikku ongelmiinsa. Yksilön kannalta tosin on suuri ongelma, kun rahat ei riitä. Mutta en silti halua niin penninpuolikkaita ryhtyä ajattelemaan, kuten esim. neuvotaan noukkimaan kaksi tölkkiä päivässä, mistä kertyy 109 € vuodessa. Saahan sillä vaikka uudet talvikengät joka vuosi, mutta silti se ei ratkaise työttömän rahaongelmia (vaikka ruokamenoistaan voi säästää tuon saman 30 senttiä päivässä). Entä muut kymmenet tarpeelliset asiat, mistä niihin jokaiseen satanen lisää? Tai asumismenot ja matkakulut? Kyse on niin paljon suuremman mittaluokan rahantarpeesta, joka ei pullojen keräilyllä hoidu.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Pettymysviiva

Psykologiasta löytyy tutkimuksia, joiden mukaan ihminen on pettyneimmillään elämäänsä keski-iässä, ehkä siinä 40-50 vuotiaan kieppeillä. Ihmisen tyytyväisyyskäyrä siis muistuttaa U-kirjainta. Olen itsekin tässä iässä hyvin pettynyt etteikö pitemmälle elämässään päässyt. Monet ovet ovat jo sulkeutuneet, esim. lapsia on joko synnytetty tai ei ole, eikä työuran suhteen ole enää kaikki ovet levällään kuten kaksikymppisenä. Omalta kannaltani on huolestuttavaa, jos työssäkäyvät ihmiset ajattelevat näin, koska minulle ei tule myöhemmällä iällä sitä oivallusta, että tämähän meni kuitenkin ihan hyvin ja tavalliseen palkkatyöuraan voi olla tyytyväinen. Kun ei kerran mennyt hyvin, en päätynyt yhtään mihinkään työhön. Pitkä työttömyys ei häviä elämästäni, pettyneisyys luultavasti vain lisääntyy. Minun tyytyväisyyskäyräni muistuttaa \-viivaa.