Tanskan työttömät

Tulin katsoneeksi tv:stä Tanskan työttömistä kertovaa ohjelmaa. Siinä menestynyt henkilö aikoo etsiä työpaikan kuudelle työttömälle. Hyvä idea sinänsä, oikein positiivinen. Mutta. Lähtökohtana on tavanomaiset ennakkoluulot ja syyllistäminen. Todetaan ensin ihan muka yleisenä totuutena, ettei kukaan mene töihin, jos sosiaalietuudet ovat liian korkeat. Lisäksi työttömien asenne pitää saada kuntoon, avoimeksi ja ennakkoluulottomaksi. Tätä ilmeisesti tullaan seuraavissa jaksoissa testaamaan sikalan töissä, joissa katsotaan missä menee raja mitä kukakin suostuu tekemään. Eli työttömäksi joutunut muuttuu yleismies-jantuseksi, joka tarttuu toimeen kuin toimeen? Ihan omasta soveltuvuudestaan riippumatta.

Ohjelmassa työttömiä haastatellaan tiukkaan tyyliin, jotta saadaan analysoitua syyt. Työttömästä pitää jokin vika saada löydettyä. Olen itsekin ollut tuollaisissa tiukkatyylisissä haastatteluissa, joissa minusta on vikaa etsitty. Vaikka vähän omalaatuinen luonteeltani olenkin, niin ainoa kunnon vika joka on saatu syyksi on ollut "olet ylikoulutettu". Työkokemuksessa on puutteita, mutta työkokemusta ei saa ilman työpaikkoja, tämän haastattelijatkin ymmärtävät.

Yhden työttömistä haastattelija onnistuu parissa minuutissa leimaamaan yhteistyökyvyttömäksi änkyräksi. Mielenkiintosta nähdä millainen työpaikka löytyy änkyrälle. Meitähän on ihmisiä luonteeltaankin joka junaan, myös työssäkävijöissä. Vai onko ohjelman lopputulos tavanomainen: asia jää kesken ja todetaan, ettei tällaiselle ongelmatapaukselle näin nopeasti ohjelman tekoaikana voikaan löytää työpaikkaa?

Toinen haastateltava on laiska ja saamaton, koska olisihan 20 vuoden työttömyyden aikana ehtinyt opiskella vaikka viisi tutkintoa. Miksi et ole kouluttautunut johonkin ihan muuhun kuin mitä olet aiemmin elämässäsi tehnyt? Tässähän tämä seuraava jokaisen vastaantulevan heittämä ratkaisu ongelmaan taas onkin. Omien kokemuksieni mukaan asioitten tekeminen täysin laidasta laitaan "ihan jotain muuta" peräperää on turhauttavaa ja henkisesti raskasta, siinä voi polttaa itseään loppuun. Ihmisen kannattaa käydä välillä mukavuusalueensa ulkopuolella, mutta ei olla siellä koko ajan. Minähän jo aikanaan 90-luvun laman takia vaihdoin alaa ihan muuhun. Jälkiviisaasti olisi mieluummin kannattanut opiskella sellaisia tutkintoja, jotka pystyy edes jollain tavalla liittämään toisiinsa.

Jännityksellä odotetaan ohjelman jatkoa, mitä vikaa lopuissa työttömissä on ja löytyykö änkyröille ja koulutusta hankkimattomille ohjelmassa työpaikat?

Saisipa viettää kesää rauhassa

Taas tätä. Työttömän kesärauhaa häiritään. TE-toimisto kutsuu minut pestuumarkkinoille. Tapansa mukaan TE-toimisto ei suoraan ilmoita saanko karenssin, jos jätän tuon väliin. Muuten voisin äkkiä tilaisuudessa käväistäkin, mutta se sattuu olemaan toisessa kaupungissa yli 60 kilometrin päässä. Laitetaan nyt selvennyksenä, että olen toki kiinnostunut lähtemään palkkatöihin vaikka huomenna klo 8. Mutta näitten pestuumarkkinoitten työpaikat taas tiedän jo ennestään, koska olen hakenut noitakin töitä jo aiemmin, eivätkä nämä työnantajat ole kiinostuneita minua palkkaamaan.

Kappas vaan, että tällaisia kutsuja, yhteydenottamiskäskyjä tai info-tilaisuuksia tulee aina vain ja ainoastaan keskikesällä. Talvella parhaaseen työaikaan ei ole koskaan tullut kutsun kutsua mihinkään. Täyttä hiljaisuutta TE-toimiston sekä tietenkin myös työnantajien taholta. Talvella työttömän kuuluu pyöritellä peukaloitaan yksin kotona, mutta heinäkuussa halutaan pistää juoksemaan ympäri maakuntaa olemattomien työpaikkojen perässä. Älkää vaan kukaan työtön menkö suunnittelemaan itsellenne mitään kesäohjelmaa, varsinkin juhannuksena ja heinäkuussa pitää olla kotona passissa TE-toimistolta tulevien hyppyytysten vuoksi.