tiistai 15. joulukuuta 2015
Tasa-arvottomuutta terveydessä
Käytän
erittäin vähän terveyspalveluita, mutta kun näitä (esim. tämä ja tämä) juttuja
seuraa, niin alkaa pelottaa olenko työttömänä yhtä syrjäytetty
terveyspalveluista kuin olen palkkatöistä? Olen ollut siinä luulossa, että jos
vaikka tuollainen onnettomuus sattuu missä esim. hammas katkeaa, niin hammas
hoidetaan ehjäksi. Maksajasta riidellään korkeintaan vasta jälkikäteen. Nyt
siis hoitoon pitää mennä jo rahat valmiiksi kädessä. Miten jos vaikka jalka
katkeaa, odottaako kirurgi kuittia maksusta ennen kuin ruuvaa jalan kasaan vai
annetaanko olla kipeänä kompurana vaan vaikka lopun ikää? Huolestuttaa, kun on
koko ikänsä ollut hyvässä uskossa, että ihmisen terveydestä ja hyvinvoinnista
Suomessa välitetään ja että hoidettavissa olevat vaivat hoidetaan.
maanantai 30. marraskuuta 2015
Unohdetut pudokkaat kotona
Tällä
hetkellä on hiljaiseloa työttömyyden suhteen joka saralla. Unohtaako
yhteiskunta meidät työelämästä pudokkaat lopullisesti oman onnensa nojaan vai
tehdäänkö työpaikkojen puutteelle jotain. Vai tuleeko yhteiskuntaan joku
kunniallinen vaihtoehto elämiseen kokopäivätyön ja -yrittäjyyden rinnalle.
Ratkaisuksi ei kelpaa se, että "hävitetään" työttömyys maksamalla
jokaiselle muutama satanen perustuloa. Eikä se, että puolet porukasta pistetään
minimipäivärahan vastineeksi pakkorisusavottaan tai tekemään avustavia
hanttihommia.
Nyt kun en opiskele enkä saanut tehdä palkkatöitä pitempään, niin ei ole mitään paikkaa mihin mennä päivisin. Juuri nyt kärsin ikävystymisestä, on synkkää ulkonakin. Noin yleisemmin, mitä tapahtuu jos työttömät kyllästyvät kotona ilman virikkeitä. Kotona voi viihdyttää itseään telkkareilla, tietokoneilla ja musiikkisoittimilla tai lueskella kirjoja ja lehtiä. Mutta riittääkö tällainen kotoiluelämä tai mitä jos rahat loppuu näihinkin? Minä ainakin haluaisin itsekin tehdä jotain mielenkiintoista, hyödyllistä tai tavoitteellista. Kerros- tai rivitaloissa ei muutenkaan kotona voi tehdä mitään kummempaa, koska kaikki häiritsee naapureita. Sitä "jotain" pitäisi mennä tekemään johonkin kodin ulkopuoliseen paikkaan.
Nyt kun en opiskele enkä saanut tehdä palkkatöitä pitempään, niin ei ole mitään paikkaa mihin mennä päivisin. Juuri nyt kärsin ikävystymisestä, on synkkää ulkonakin. Noin yleisemmin, mitä tapahtuu jos työttömät kyllästyvät kotona ilman virikkeitä. Kotona voi viihdyttää itseään telkkareilla, tietokoneilla ja musiikkisoittimilla tai lueskella kirjoja ja lehtiä. Mutta riittääkö tällainen kotoiluelämä tai mitä jos rahat loppuu näihinkin? Minä ainakin haluaisin itsekin tehdä jotain mielenkiintoista, hyödyllistä tai tavoitteellista. Kerros- tai rivitaloissa ei muutenkaan kotona voi tehdä mitään kummempaa, koska kaikki häiritsee naapureita. Sitä "jotain" pitäisi mennä tekemään johonkin kodin ulkopuoliseen paikkaan.
lauantai 14. marraskuuta 2015
Harrastelua tiedossa
Uutistapahtumat
ovat viime aikoina olleet masentavia, kuten turvapaikanhakijaruuhkat, Suomen
sote-sekoilu ja nyt viimeisimpänä Pariisi.
Oma tilanne puolestaan taas jämähti samaan masentavaan työttömyyteen. Työpaikkaa yritin muutaman kuukauden hakea tuoreen työkokemuksen kanssa, mutta edes sopivia paikkoja mistä hakea löytyy käsittämättömän vähän. Ei yhtään kutsua haastatteluihin tietenkään ja tämä alkoi olla tässä taas.
Suunnataanpa oma energia sitten johonkin positiivisempaan ja esim. keksitään itselle harrastuksia, joissa viettää aikaa kun töitä ei saa tehdä. Syksyn pimein aika on tosin haasteellisinta nimenomaan ulkoharrasteista innostuneelle. Otsalampun valossa suunnistus olisi ehkä paras tähän väliin, ei tarvitsisi varoa pimeyden yllättämistä. Toimistossa istuminen koko kesän olikin myrkkyä fyysiselle kunnolle, mutta nyt on kunto taas mukavasti nousussa. Sain lisäksi elvytettyä vanhan kulttuuriharrastukseni, hyvä minä. Pitää itse kehua itseään kun muualta tulee työttömälle vain kuraa niskaan. Suomi on kyllä rikas maa, kun täällä on varaa pitää korkeasti kouluttamansa henkilöt vain harrastelemassa ja puuhastelemassa aikansa kuluksi.
Oma tilanne puolestaan taas jämähti samaan masentavaan työttömyyteen. Työpaikkaa yritin muutaman kuukauden hakea tuoreen työkokemuksen kanssa, mutta edes sopivia paikkoja mistä hakea löytyy käsittämättömän vähän. Ei yhtään kutsua haastatteluihin tietenkään ja tämä alkoi olla tässä taas.
Suunnataanpa oma energia sitten johonkin positiivisempaan ja esim. keksitään itselle harrastuksia, joissa viettää aikaa kun töitä ei saa tehdä. Syksyn pimein aika on tosin haasteellisinta nimenomaan ulkoharrasteista innostuneelle. Otsalampun valossa suunnistus olisi ehkä paras tähän väliin, ei tarvitsisi varoa pimeyden yllättämistä. Toimistossa istuminen koko kesän olikin myrkkyä fyysiselle kunnolle, mutta nyt on kunto taas mukavasti nousussa. Sain lisäksi elvytettyä vanhan kulttuuriharrastukseni, hyvä minä. Pitää itse kehua itseään kun muualta tulee työttömälle vain kuraa niskaan. Suomi on kyllä rikas maa, kun täällä on varaa pitää korkeasti kouluttamansa henkilöt vain harrastelemassa ja puuhastelemassa aikansa kuluksi.
sunnuntai 1. marraskuuta 2015
Takinkääntöä
Mitä jos en enää haluakaan töihin. Miksi minun pitäisi haluta jotain, mitä minulle ei kuitenkaan anneta?
Olisi luultavasti helpotus olla haluamatta enää töihin. Pitäisi tosin pystyä olemaan ajattelematta menetettyjä mahdollisuuksia ja korkean koulutuksen hukkaan menemistä. Mutta CV:ssä on jo ylittämättömän pituinen aukko ja menetykset ovat jo toteutuneet. Joten mitä väliä. Ei kiinnosta enää "mennä töihin", vaihtaa alaa, opetella uutta työelämää varten, käydä kursseilla tai suorittaa opintopisteitä.
Miten yhteiskunta tähän suhtautuu? Minullehan pääsi jo joku sosiaalivirkailija lohkaisemaan, että "et sinä haluaisikaan töihin". Heh, sitä saa mitä tilaa. Piirileikki tosin on tällaista, että ensin vuositolkulla ihminen pitää huolta työkyvykkyydestään, on passissa, aina valmiina ja halukkaana työelämään. Työpaikkaa ei kuitenkaan tipu. Mutta jos ei olekaan enää kiinnostunut kieli pitkällä odottamaan työelämän reunalta tippuvia murusia, niin siinä vaiheessa aletaan käännyttää ihmistä takaisin lähes aivopesun menetelmin, "sinun on haluttava työelämään", pitää "kuntoutua", pitää olla "elämänhallintaa" tai päivärytmiä. Työpaikkaa ei kuitenkaan edelleenkään tipu. Työtöntä riiputetaan marionettina langan päässä ja kiskotaan milloin mihinkin suuntaan tässä järjettömässä teatteriesityksessä.
Olisi luultavasti helpotus olla haluamatta enää töihin. Pitäisi tosin pystyä olemaan ajattelematta menetettyjä mahdollisuuksia ja korkean koulutuksen hukkaan menemistä. Mutta CV:ssä on jo ylittämättömän pituinen aukko ja menetykset ovat jo toteutuneet. Joten mitä väliä. Ei kiinnosta enää "mennä töihin", vaihtaa alaa, opetella uutta työelämää varten, käydä kursseilla tai suorittaa opintopisteitä.
Miten yhteiskunta tähän suhtautuu? Minullehan pääsi jo joku sosiaalivirkailija lohkaisemaan, että "et sinä haluaisikaan töihin". Heh, sitä saa mitä tilaa. Piirileikki tosin on tällaista, että ensin vuositolkulla ihminen pitää huolta työkyvykkyydestään, on passissa, aina valmiina ja halukkaana työelämään. Työpaikkaa ei kuitenkaan tipu. Mutta jos ei olekaan enää kiinnostunut kieli pitkällä odottamaan työelämän reunalta tippuvia murusia, niin siinä vaiheessa aletaan käännyttää ihmistä takaisin lähes aivopesun menetelmin, "sinun on haluttava työelämään", pitää "kuntoutua", pitää olla "elämänhallintaa" tai päivärytmiä. Työpaikkaa ei kuitenkaan edelleenkään tipu. Työtöntä riiputetaan marionettina langan päässä ja kiskotaan milloin mihinkin suuntaan tässä järjettömässä teatteriesityksessä.
sunnuntai 18. lokakuuta 2015
Loanheittoa
Työttömän
ei kannattaisi työttömyyttä koskevia juttuja juuri katsella, koska mielensä
niistä yleensä pahoittaa. Ylekin täällä kantaa kortensa kekoon "töitä olisi, mutta ne eivät kiinnosta". Ääriesimerkkejä, miten hoitaja oli itse
irtisanoutunut ja luullut voivansa mennä teatterikurssille
työttömyyspäivärahoilla. Tällaista työssäolevat luulevat, kunnes osuu omaan
nilkkaan. Juttuihin liittyvä keskustelu olikin pikapikaa suljettu, taisi tulla
ylellekin sontaa omaan niskaan?
Toisekseen ylen keskusteluohjelmassa kokeneet kehäketut iskivät pahaa-aavistamatonta työtöntä henkilöä vyön alle. "Menisitkö alepan kassalle?" Hän erehtyi sanomaan ettei menisi, ja siinäpä hänet olikin siivottu sivuun keskustelusta, päästiin jotenkin virnuilemaan, ettei oikeasti työt kiinnosta. Helkutti miten saadaan nurinpäin käännettyä asia. Täällä pks:n ulkopuolella kauppojen työpaikat ovat haluttuja, myyjistä on pahasti ylitarjontaa (ammattibarometri), joten loukkaa lisäksi kauppoihin töihin pyrkiviä, että sinne muka noin vain "mennään".
Toisekseen ylen keskusteluohjelmassa kokeneet kehäketut iskivät pahaa-aavistamatonta työtöntä henkilöä vyön alle. "Menisitkö alepan kassalle?" Hän erehtyi sanomaan ettei menisi, ja siinäpä hänet olikin siivottu sivuun keskustelusta, päästiin jotenkin virnuilemaan, ettei oikeasti työt kiinnosta. Helkutti miten saadaan nurinpäin käännettyä asia. Täällä pks:n ulkopuolella kauppojen työpaikat ovat haluttuja, myyjistä on pahasti ylitarjontaa (ammattibarometri), joten loukkaa lisäksi kauppoihin töihin pyrkiviä, että sinne muka noin vain "mennään".
keskiviikko 14. lokakuuta 2015
Työttömyysongelmaa painetaan villaisella
Pakolaisten
suhteen riittää porukkaa heti joka puolen mielenosoituksiin. Työttömien pitäisi
myös aktivoitua omassa asiassaan ja pitää ongelmaa koko ajan näkyvillä. Esim.
jokaisen satoja tai kymmeniä irtisanovan firman portin eteen mielenosoitus
plakaattien ja Suomen lippujen kanssa.
Kumman hiljaista on ollut ansiosidonnaisen 100 päivän leikkauksen suhteen, ihan kuin tämä noin vain ilman mutinoita pitäisi hyväksyä. Eikö kukaan työtön tunnusta, että saattaisi vielä 400:n päivänkin jälkeen olla työtön? Pienestä, kuten minunkin, alle köyhyysrajan olevasta ansiosidonnaisesta 100 päivää pois tarkoittaa 2500 euron menetystä. Tämä on suuri raha pitkäaikaistyöttömälle. Mistä nämä tulot voi ansaita takaisin itselleen? Työmarkkinatuelle tiputtaessa rahaa haetaan takaisin asumis- ja toimeentulotukina, eli mitään oikeaa säästöä ei tule syntymään, vain lisääntyvää byrokratiaa.
Kumman hiljaista on ollut ansiosidonnaisen 100 päivän leikkauksen suhteen, ihan kuin tämä noin vain ilman mutinoita pitäisi hyväksyä. Eikö kukaan työtön tunnusta, että saattaisi vielä 400:n päivänkin jälkeen olla työtön? Pienestä, kuten minunkin, alle köyhyysrajan olevasta ansiosidonnaisesta 100 päivää pois tarkoittaa 2500 euron menetystä. Tämä on suuri raha pitkäaikaistyöttömälle. Mistä nämä tulot voi ansaita takaisin itselleen? Työmarkkinatuelle tiputtaessa rahaa haetaan takaisin asumis- ja toimeentulotukina, eli mitään oikeaa säästöä ei tule syntymään, vain lisääntyvää byrokratiaa.
tiistai 13. lokakuuta 2015
TE-toimiston tekemiset
TE-toimistossa
on tehty aktiivisesti töitä. Minun tietoihini oli runoiltu uutta juttua:
"Asiakas on päässyt takaisin työttömyyskassan päivärahalle ja poistunut
kunnan maksulistalta." Tämähän se on tärkein asia. Muilla on taas asiat
kunnossa paitsi työttömällä itsellään. TE-toimisto sai työnsä tehtyä ja kunta
hyötyi: saivat puoli-ilmaisen työntekijän puoleksi vuodeksi, henkilön pois
Kela-maksulistalta sekä nettoavat vielä lisää verotuloja joka kuukausi, koska
ansiosidonnainen on suurempi kuin työmarkkinatuki.
TE-toimistosta vielä lähettivät minulle ihan kirjeenkin, jonka sisältö oli: "Ei ole tarvetta tuetun työllistymisen palvelulinjan palveluille, vaan asiakas siirtyy työnvälityksen asiakkaaksi." Voi miten ihanaa kapulakieltä, en siis olekaan enää "tuetun työllistymisen palvelulinjan palveluiden" rattaissa.
Huokaus. Lopettakaa jo koko TE-toimisto, siellä ei tehdä yhtään mitään hyödyllistä.
TE-toimistosta vielä lähettivät minulle ihan kirjeenkin, jonka sisältö oli: "Ei ole tarvetta tuetun työllistymisen palvelulinjan palveluille, vaan asiakas siirtyy työnvälityksen asiakkaaksi." Voi miten ihanaa kapulakieltä, en siis olekaan enää "tuetun työllistymisen palvelulinjan palveluiden" rattaissa.
Huokaus. Lopettakaa jo koko TE-toimisto, siellä ei tehdä yhtään mitään hyödyllistä.
lauantai 10. lokakuuta 2015
Ulkopuolisuus
On
siis ollut uusia työpaikkoja tarjolla täällä (LG)? Myös jonnekin
teknologia-alalle kaivataan uusia (erityisesti naisia)? Ahaa, kiinnostavaa,
missähän näihin työpaikkoihin voisi tarjoutua tai hakea. Jaa vai ei missään.
Nämä ovat sisäpiirien salakerhoja, joihin ei ole ulkopuolisilla asiaa. Samaa se
on muillakin työpaikoilla. Selväähän on, että jonkinverran uusia henkilöitä
joudutaan jonnekin ottamaan, koska väkeä lähtee edelleen kohtuullisen paljon
eläkkeelle ainakin 50-luvun puolisuurista ikäluokista. Kuten
palkkatukipaikassanikin, niin uusia henkilöitä vaan etsitään jostain muilta
työpaikoilta tai saman työpaikan eri osastoilta tai työssäolevien tutuista.
Lyhytaikaista palkkatukilaista tai kokonaan ulkopuolista puhumattakaan
työttömistä, ei voida ottaa harkintaankaan. Eiväthän he ole
"sopivia". Ja työttömät on leimattu imbesilleiksi, joilta on aivoista
poispyyhitty kaikki aikaisempi koulutus, kokemus ja osaaminen.
torstai 8. lokakuuta 2015
Valinnan vapaus
Yksilöllisyys
on tänä päivänä Suomessa mennyttä, ollaan kuin Kiinassa joka paikkaan sata
ihmistä jonossa tyrkyllä. Yksilön haluamisilla ei paljon painoa ole. Joku muu
jossain päättää saako palkkatyöpaikan. Työttömänä TE-toimisto päättää mitä ja
kuka saa opiskella. TE-toimisto päättää milloin ja mille työnhaku/psykologista
löpinää -kurssille osallistut. Palkkatukityönä tarjotaan yhtä vaihtoehtoa, ota
tai jätä, jonossa on muitakin tulossa siihen näillä ehdoilla, jos ei sinulle
kelpaa. Ilmaistöitäkään ei saa valita mitä haluaisi tehdä, vaan työttömän on
mentävä tekemään jotain hanttipaskahommia ilmaiseksikin.
maanantai 5. lokakuuta 2015
Vaihda alaa
"Koulunpenkit täyttyvät alanvaihtajista". Tässäkin jutussa insinööri ja biokemian
tohtori vaihtavat mihinkä muualle kuin terveydenhoitoalalle. Järjetöntä
meininkiä yhteiskunnan ja yksilönkin kannalta, että lähes heti pitkän tutkinnon
suorittamisen jälkeen pitää lähteä takaisin koulun penkille suorittamaan uutta
monivuotista korkeakoulututkintoa.
Molemmat esimerkit ovat (sattumalta?) naisia, joten tämä antaa nuorille tytöille kuvan, että älkää menkö opiskelemaan sitä mihin oma kiinnostus tai lahjakkuus viittaa, ja älkää ainakaan kuvitelko pääsevänne parempipalkkaisiin töihin esim. insinööriksi tai tutkijaksi.
Mutta mitä muutakaan yksilö voi tässä systeemissä tehdä? Jos ensimmäinen opiskeltu tutkinto ei tuo työpaikkaa, niin toinen yritys on oltava jo varman päälle, jotta varmasti saa työpaikan ja koulutusta vastaavan palkan.
Pitäisiköhän kaikki korkeakoulututkinnot muuttaa kaksoistutkinnoiksi (vrt. ylioppilas ja ammattitutkinto samaan aikaan), niin että siinä samalla penkinkulutuksella saisi jonkun terveysalan tutkinnon.
Molemmat esimerkit ovat (sattumalta?) naisia, joten tämä antaa nuorille tytöille kuvan, että älkää menkö opiskelemaan sitä mihin oma kiinnostus tai lahjakkuus viittaa, ja älkää ainakaan kuvitelko pääsevänne parempipalkkaisiin töihin esim. insinööriksi tai tutkijaksi.
Mutta mitä muutakaan yksilö voi tässä systeemissä tehdä? Jos ensimmäinen opiskeltu tutkinto ei tuo työpaikkaa, niin toinen yritys on oltava jo varman päälle, jotta varmasti saa työpaikan ja koulutusta vastaavan palkan.
Pitäisiköhän kaikki korkeakoulututkinnot muuttaa kaksoistutkinnoiksi (vrt. ylioppilas ja ammattitutkinto samaan aikaan), niin että siinä samalla penkinkulutuksella saisi jonkun terveysalan tutkinnon.
lauantai 3. lokakuuta 2015
Leimat otsassa
Tämä
lyhykäinen visiitti työpaikoilla osoitti miten lokeroitunutta meininki
työelämässä on. Koska työpaikkoja on liian vähän halukkaisiin tekijöihin
nähden, niin tämä vain kärjistyy.
Ihan ekaksi on tietenkin iänikuinen jako miehet sitä ja naiset tätä. Naista ei oteta miesten aloille, koska miehiäkin on saatavilla eikä nainen kuitenkaan pärjäisi miesten joukossa. Miehiä otettaisiin halukkaasti naisten aloille, mutta ämmien töihin ei miehet koske pitkällä tikullakaan eikä varsinkaan huonon palkkatason takia.
Leimoja lyödään otsaan ja sanoja asetellaan suuhun ihmiseltä itseltään mitään kysymättä. "Et sinä tällaista haluaisikaan". Korkeakoulutetun pitää haluta vain nirsosti juuri sitä tasan koulutustaan vastaavaa unelmahommaa. Niinpä, jos ihmisellä on koulutus, niin onhan toki järkevää hakea kouluttautuneen ihmisen töitä pelkästään palkkatasossa olevan suuren eron takia.
Toisaalta johonkin alemman palkkaluokan työpaikkaan etsitään kissojen ja koirien kanssa maailman "sopivinta" tyyppiä. Koulutuksen pitää olla juuri tietty ammatillinen tutkintonimike, mikään muu ei kelpaa. Varsinkaan yliopiston käynyt ei voi tehdä oikeita töitä. No työthän tietysti onkin niin helppoja, ettei niihin mitään rakettitieteilijää tarvita. Eikä haittaa mitään että työt on myöhässä aikataulusta ja virheitä tulee koko ajan. Jos jollain olisikin hyvä ammattitaito ja tekisi töitä nopeasti ja virheettä, niin sellainen pitää kiusata ja savustaa pois työpaikalta, ettei muut ole kateellisia ja tule paha mieli.
Ihan ekaksi on tietenkin iänikuinen jako miehet sitä ja naiset tätä. Naista ei oteta miesten aloille, koska miehiäkin on saatavilla eikä nainen kuitenkaan pärjäisi miesten joukossa. Miehiä otettaisiin halukkaasti naisten aloille, mutta ämmien töihin ei miehet koske pitkällä tikullakaan eikä varsinkaan huonon palkkatason takia.
Leimoja lyödään otsaan ja sanoja asetellaan suuhun ihmiseltä itseltään mitään kysymättä. "Et sinä tällaista haluaisikaan". Korkeakoulutetun pitää haluta vain nirsosti juuri sitä tasan koulutustaan vastaavaa unelmahommaa. Niinpä, jos ihmisellä on koulutus, niin onhan toki järkevää hakea kouluttautuneen ihmisen töitä pelkästään palkkatasossa olevan suuren eron takia.
Toisaalta johonkin alemman palkkaluokan työpaikkaan etsitään kissojen ja koirien kanssa maailman "sopivinta" tyyppiä. Koulutuksen pitää olla juuri tietty ammatillinen tutkintonimike, mikään muu ei kelpaa. Varsinkaan yliopiston käynyt ei voi tehdä oikeita töitä. No työthän tietysti onkin niin helppoja, ettei niihin mitään rakettitieteilijää tarvita. Eikä haittaa mitään että työt on myöhässä aikataulusta ja virheitä tulee koko ajan. Jos jollain olisikin hyvä ammattitaito ja tekisi töitä nopeasti ja virheettä, niin sellainen pitää kiusata ja savustaa pois työpaikalta, ettei muut ole kateellisia ja tule paha mieli.
torstai 1. lokakuuta 2015
Rahan käyttö
Työttömänä
rahaa ei ole voinut käyttää mihinkään. Pakolliset menot lähinnä esim. asunto
vie työttömältä jo kaiken pelivaran. En ole edes käynyt kaupoissa ollenkaan
moneen vuoteen, paitsi ruokakaupoissa ja silloin kun jokin aivan välttämätön
hankinta on ollut, esim. kotona jotain hajonnut. Vaatteita ei osteta uusia,
vain vähän alusvaatteita puhki kuluneitten tilalle tai jokin t-paita silloin
tällöin. Muutoin kaivellaan kaapin perukoilta "vanhoja klassikoita".
Nyt vähän aikaa palkasta nauttineena olen muutaman kerran kaupoissa kierrellyt. Järkyttävää millaiset määrät tavaraa on myynnissä, ostaako niitä kaikkia tosiaan joku? Ostin kevättalvella ekalla palkalla uudet sukset, vanhat kun oli yli 20 vuotta vanhat ja loppuun naarmutetut. Nyt syksyllä sisustin yhden nurkan asunnosta. Vielä joku matkustelureissu ihan rahaakin käyttäen olisi listalla. Työttömänä kun olen tehnyt vain halpis omatoimireissuja lähialueille. Mutta tässäpä nämä, talous ei minun ansiostani ala enempää pyörimään, koska siirryn takaisin ostovoimattomaksi kituuttamaan, ei voi käyttää rahaa kun ei sitä tulekaan. Saan toki nyt ansiosidonnaisen, mutta pienestä palkasta laskettuna siitä jää käteen edelleen hiukan alle 1000 euroa.
Hallitukselle vaan terveisiä, että näpit irti ansaitsemastani ansiosidonnaisesta. Jos vaikka laitettaisiin julkiselle puolelle ylityökielto ensin?
Nyt vähän aikaa palkasta nauttineena olen muutaman kerran kaupoissa kierrellyt. Järkyttävää millaiset määrät tavaraa on myynnissä, ostaako niitä kaikkia tosiaan joku? Ostin kevättalvella ekalla palkalla uudet sukset, vanhat kun oli yli 20 vuotta vanhat ja loppuun naarmutetut. Nyt syksyllä sisustin yhden nurkan asunnosta. Vielä joku matkustelureissu ihan rahaakin käyttäen olisi listalla. Työttömänä kun olen tehnyt vain halpis omatoimireissuja lähialueille. Mutta tässäpä nämä, talous ei minun ansiostani ala enempää pyörimään, koska siirryn takaisin ostovoimattomaksi kituuttamaan, ei voi käyttää rahaa kun ei sitä tulekaan. Saan toki nyt ansiosidonnaisen, mutta pienestä palkasta laskettuna siitä jää käteen edelleen hiukan alle 1000 euroa.
Hallitukselle vaan terveisiä, että näpit irti ansaitsemastani ansiosidonnaisesta. Jos vaikka laitettaisiin julkiselle puolelle ylityökielto ensin?
keskiviikko 30. syyskuuta 2015
Ei jatkoa
Työt
on tehty taas minun osaltani. Väkeä kuulemma pitää vähentää, vaikka nykyiset
tekevät ylitöitä eivätkä ehdi lomiaan pitää. (Tosiasiassa siellä luultavasti
pedataan paikkaa jollekulle muulle, esim. pomojen sukulaiselle, ilmaiselle
opiskelijaharjoittelijalle tai palkkatukilaiselle.)
Työnantajan mielestä runsas osaamiseni ja korkea koulutukseni ei sovi tuollaiseen alemman tason työtehtävään. Aha, tämäkö kotona oleskelu puolestaan sopii korkeakoulutetulle ja osaavalle työhaluiselle vallan mainiosti? Olemattoman huonot työttömän tulot, joilla ei pitemmän päälle pysty täällä elämään, sopii myös erinomaisesti?
Ihminen voi hankkia itselleen uutta koulutusta ja käydä lisäkursseja, mutta hankkimiaan tutkintoja ei saa pois. Minulla on loppuikäni otsassa leima "ylikoulutettu". Ikä menee myös väärään suuntaan, näin nelivitosena on työnantajille yli-ikäinen kehäraakki. Mitä jos minulla onkin työt tehty jo kokonaan työelämässä.
Työnantajan mielestä runsas osaamiseni ja korkea koulutukseni ei sovi tuollaiseen alemman tason työtehtävään. Aha, tämäkö kotona oleskelu puolestaan sopii korkeakoulutetulle ja osaavalle työhaluiselle vallan mainiosti? Olemattoman huonot työttömän tulot, joilla ei pitemmän päälle pysty täällä elämään, sopii myös erinomaisesti?
Ihminen voi hankkia itselleen uutta koulutusta ja käydä lisäkursseja, mutta hankkimiaan tutkintoja ei saa pois. Minulla on loppuikäni otsassa leima "ylikoulutettu". Ikä menee myös väärään suuntaan, näin nelivitosena on työnantajille yli-ikäinen kehäraakki. Mitä jos minulla onkin työt tehty jo kokonaan työelämässä.
tiistai 15. syyskuuta 2015
Keikkailut
Nopeastihan
kassasta sai rahaa, yhdeksän päivää hakemuksen pistämisestä oli jo rahat
tilillä. Laitoin hakemuksen ja kaikki liitteet netissä, joten se varmaan
nopeutti. Nyt olen taas lyhyellä alle kuukauden keikalla ja tämän jälkeen olen
tyhjän päällä eikä tietoa mistään töistä enää. Taas pitäisi uudet liitelappuset
keräillä jotta päivärahat jatkuisi.
Tällainen on niin stressaavaa, etten oikeastaan viitsisi keikkailuun vaivautua. Työn sisällön puolesta voisin hyvin tehdä jotain juuri tuollaista, mutta sosiaalisesti tämä työpaikka osoittautui hankalaksi. Vaikea mennä uusien ihmisten joukkoon muka osoittamaan niille jotain tai hankkimaan jotain muka arvostusta. Puolen vuoden palkkatukityöhön riitti motivaatio hyvin, mutta nyt on mehut vähäksi aikaa imetty kun jatkoa ei saanut.
Ainoa keikkailu joka kannattaisi olisi sen 300 euron ansaitseminen ansiosidonnaisen päälle. Olisi vain pari-kolme päivää kuussa töissä millä pääsisi köyhyysrajan yläpuolelle. Houkuttelee vaan turhan monia, pikkukeikoillekin on jonossa porukkaa ikkunoista ja ovista: muita anssilaisia, opiskelijoita, eläkeläisiä, yrittäjiä, hoitovapaalaisia, töissäkäyviä lisätuloja haluavia jne. Haepa tällaisessa hullunmyllyssä itsellesi työpaikkaa jostain.
Tällainen on niin stressaavaa, etten oikeastaan viitsisi keikkailuun vaivautua. Työn sisällön puolesta voisin hyvin tehdä jotain juuri tuollaista, mutta sosiaalisesti tämä työpaikka osoittautui hankalaksi. Vaikea mennä uusien ihmisten joukkoon muka osoittamaan niille jotain tai hankkimaan jotain muka arvostusta. Puolen vuoden palkkatukityöhön riitti motivaatio hyvin, mutta nyt on mehut vähäksi aikaa imetty kun jatkoa ei saanut.
Ainoa keikkailu joka kannattaisi olisi sen 300 euron ansaitseminen ansiosidonnaisen päälle. Olisi vain pari-kolme päivää kuussa töissä millä pääsisi köyhyysrajan yläpuolelle. Houkuttelee vaan turhan monia, pikkukeikoillekin on jonossa porukkaa ikkunoista ja ovista: muita anssilaisia, opiskelijoita, eläkeläisiä, yrittäjiä, hoitovapaalaisia, töissäkäyviä lisätuloja haluavia jne. Haepa tällaisessa hullunmyllyssä itsellesi työpaikkaa jostain.
torstai 20. elokuuta 2015
Byrokratiaa
Aina
kun pitäisi asioida TE-toimiston kanssa ei tiedä miten se onnistuisi. Heidän
oma luulonsa on , että "TE-toimiston kanssa asiointi sujuu helposti Oma
asiointi-sivuston kautta." Mutta ei siellä taaskaan mitään minulle sopivaa
nappulaa ollut, mistä olisin voinut napsauttaa ja ilmoittautua työttömäksi
palkkatuen jälkeen. Käsketään käyttää "aloita työnhaku" kohtaa, mutta
en minä sitä pystynyt napsauttamaan, kun minulla oli jo työnhaku voimassa.
Eipä siis ollut kuitenkaan muuta mahdollisuutta kuin taas vain itse "ottaa yhteyttä" TE-toimistoon. Paikanpäälle ei viitsi lähteä yli 10 km päähän. Sitäpaitsi TE-toimistoon on nykyään vissiin kiellettyä astua ovesta sisään ilman lupaa (eli kutsua eli käskyä). Puhelimella ei tiedä mihin numeroon soittaisi. Olen joskus ottanut nettisivuilta kaikki sieltä löytyvät numerot ja soitellut niihin vuorotellen, jos jostain pääsisi läpi. Sähköposti tulee tietenkin mieleen, mutta "sähköpostitse et voi asioida TE-toimiston kanssa". Jaaha, mutta minäpäs vaan tein työtä kiellettyä ja pistin heidän kirjaamoonsa asiani sähköpostitse. Olihan se näköjään aikanaan käsitelty (tosin lausunto meni väärin, niin että jouduin vielä uudestaan laittamaan sinne viestiä).
Show jatkuu liitteitten keräilyllä päivärahahakemukseen...
Eipä siis ollut kuitenkaan muuta mahdollisuutta kuin taas vain itse "ottaa yhteyttä" TE-toimistoon. Paikanpäälle ei viitsi lähteä yli 10 km päähän. Sitäpaitsi TE-toimistoon on nykyään vissiin kiellettyä astua ovesta sisään ilman lupaa (eli kutsua eli käskyä). Puhelimella ei tiedä mihin numeroon soittaisi. Olen joskus ottanut nettisivuilta kaikki sieltä löytyvät numerot ja soitellut niihin vuorotellen, jos jostain pääsisi läpi. Sähköposti tulee tietenkin mieleen, mutta "sähköpostitse et voi asioida TE-toimiston kanssa". Jaaha, mutta minäpäs vaan tein työtä kiellettyä ja pistin heidän kirjaamoonsa asiani sähköpostitse. Olihan se näköjään aikanaan käsitelty (tosin lausunto meni väärin, niin että jouduin vielä uudestaan laittamaan sinne viestiä).
Show jatkuu liitteitten keräilyllä päivärahahakemukseen...
maanantai 17. elokuuta 2015
Ei saa olla kiukkuinen?
Nyt
pitäisi olla tyytyväinen kotona loikoillessa. Sain sentään olla puoli vuotta
palkkatöissä pienellä palkalla hanttihommissa ja pääsin pienelle
ansiosidonnaiselle päivärahalle pois työmarkkinatuelta.
Liian kauan sai tätäkin odotella. Miksi monet ovat saaneet jo ansiosidonnaisella palkkatukitöitä? Minun piti päätyä yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneitten erityistapausten listalle, josta kunnalle tulee sanktioita, ennen kuin minulle voitiin tällainen puolen vuoden ylellisyys suoda. Jatketaanko tällaista eläkkeelle asti, että taas odotellaan 500+1000 päivää ja sitten puolen vuoden palkkatukityö? Näin ehtisin vielä saada enintään kolme puolen vuoden työpätkää ennen eläkeikää, siis yhteensä kaksi vuotta työssäkäyntiä yli 40-vuotiaana!
Liian kauan sai tätäkin odotella. Miksi monet ovat saaneet jo ansiosidonnaisella palkkatukitöitä? Minun piti päätyä yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneitten erityistapausten listalle, josta kunnalle tulee sanktioita, ennen kuin minulle voitiin tällainen puolen vuoden ylellisyys suoda. Jatketaanko tällaista eläkkeelle asti, että taas odotellaan 500+1000 päivää ja sitten puolen vuoden palkkatukityö? Näin ehtisin vielä saada enintään kolme puolen vuoden työpätkää ennen eläkeikää, siis yhteensä kaksi vuotta työssäkäyntiä yli 40-vuotiaana!
sunnuntai 16. elokuuta 2015
Työttömäksi taas
Äkkiä
kävi taas työttömäksi päätyminen. Olin jotenkin jo kuvitellut pääseväni pois
työttömyydestä ja olisin voinut tämän blogin lopettaa. Monet muutkin työttömien
blogit ovat olleet vain väliaikaisia, mutta tämä täällä jatkuu vaan. Ihan sama
työttömän identiteetti ja ajatusmaailma palasi välittömästi kun työsuhde
loppui. Puoli vuotta ei riittänyt muuttamaan mitään. Näki vaan miten hyvin
kaikilla muilla menee.
Miksi juuri minun pitää olla aina vaan vuodesta toiseen työtön, kun osaan tehdä töitä yhtä hyvin kuin muutkin, jotka vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä porskuttavat työllisinä. Jotenkin pitäisi ainakin julkisella puolella töitä jakaa, ettei kenenkään tarvitsisi valittaa suureen ääneen liian työn määrää tai että jopa joutuu tekemään ylitöitä. Meitä halukkaita ja osaavia töihin tulijoita on täällä odottelemassa, ette ole siellä työpaikoilla ollenkaan korvaamattomia.
Miksi juuri minun pitää olla aina vaan vuodesta toiseen työtön, kun osaan tehdä töitä yhtä hyvin kuin muutkin, jotka vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä porskuttavat työllisinä. Jotenkin pitäisi ainakin julkisella puolella töitä jakaa, ettei kenenkään tarvitsisi valittaa suureen ääneen liian työn määrää tai että jopa joutuu tekemään ylitöitä. Meitä halukkaita ja osaavia töihin tulijoita on täällä odottelemassa, ette ole siellä työpaikoilla ollenkaan korvaamattomia.
lauantai 15. elokuuta 2015
Se siitä
Puolen
vuoden palkkatukityö on nyt lusittu loppuun. Hyvät puolet: työ oli helppoa,
kuukausipalkka tuli ja ansiosidonnaisen työssäolosehto täyttyi. Huonot puolet:
tylsiä ja liian yksinkertaisia työtehtäviä, välillä ei annettu töitä ollenkaan,
simputettiin enemmän kuin missään työssä aiemmin sekä jatkon kannalta pidettiin
epävarmuudessa loppuun asti.
Päällimmäiseksi tällä hetkellä jäi jonkinlainen kiukku. Miksi näin, että samat ihmiset pidetään työttöminä reservissä kuitenkin. Tarjotaan vain lyhyt palkkatukityö, jonka jälkeen takaisin kotiin istumaan. Sitten sama paikka ottaa vähän ajan päästä seuraavan tukityöllistetyn. Pääsyä oikeisiin töihin näistä ei näytä olevan. On väärin tarjota palkkatukitöitä paikoista, joihin ei voi kuitenkaan jatkossa oikeasti työllistyä, vaikka tekisi työnsä kuinka hyvin tahansa, osaisi mitä tahansa ja olisi jo perehtynyt siellä asioihin.
Päällimmäiseksi tällä hetkellä jäi jonkinlainen kiukku. Miksi näin, että samat ihmiset pidetään työttöminä reservissä kuitenkin. Tarjotaan vain lyhyt palkkatukityö, jonka jälkeen takaisin kotiin istumaan. Sitten sama paikka ottaa vähän ajan päästä seuraavan tukityöllistetyn. Pääsyä oikeisiin töihin näistä ei näytä olevan. On väärin tarjota palkkatukitöitä paikoista, joihin ei voi kuitenkaan jatkossa oikeasti työllistyä, vaikka tekisi työnsä kuinka hyvin tahansa, osaisi mitä tahansa ja olisi jo perehtynyt siellä asioihin.
sunnuntai 5. huhtikuuta 2015
Palkkatukilaisen työnhaku
Olen
palkkatukityöläisenä laittanut muutamia hakemuksia menemään, mutta kutsuja
mihinkään haastatteluihin ei edelleenkään tule, vaikka nyt parhaillaan
työssäkäyvänä yritänkin hakea. Palkkatuen ehdoissa lukee, että vaikka on
määräaikainen sopimus, niin tästä saa lähteä koska tahansa muuhun työhön, jos
uusi paikka on kestoltaan pidempi kuin palkkatukityö. Mutta kun hain esim.
määräaikaista pätkää, jossa olisi ollut neljän kuukauden koeaika kuten yleensä
myös vakituisissa paikoissa, niin mitä sitten jos saakin potkut koeajalla?
Tämähän on varsin yleistä tänä päivänä, jos työnantajaa vähänkin epäilyttää
(tai naama ei miellytäkään kaikkia), niin työsuhde lopetetaan koeajalla kun
henkilöstä vielä päästään eroon. Tässä voisi siis itsellekin käydä niin, etten saisi
edes tätä puolen vuoden palkkaa ja ansiosidonnaisen työssäoloehtoa täyteen, jos
lähtisin onnea onkimaan johonkin muuhun paikkaan kesken tukityön.
sunnuntai 22. helmikuuta 2015
Pätkätyöläisen ajatukset
Vaikka
puolen vuoden kokoaikatyöstä onkin pitkän työttömyyden jälkeen ikionnellinen,
niin entisistä kokemuksista johtuen ajatukset alkavat heti kiertää tiettyä
rataa. Puoli vuotta hurahtaa ihan tuosta noin vaan, ja mitäs sitten sen
jälkeen? Puhumattakaan, että eläkeikään on yli 20 vuotta. En todellakaan heti
alkuun päästyäni ja kellokorttirutiiniin totuttauduttuani halua takaisin kotiin
istumaan ja odottamaan viittä vuotta saisinko taas armosta puolen vuoden
pätkän. Julkisen puolen paikkana tuolla samassa ei tule jatkoa olemaan, paikat
on siellä jo täynnä ennestään, ja vaikka joku jäisi eläkkeelle, siihen ei
ketään uutta palkata. Kesällä ei juuri voi paikkoja hakea, joten seuraavan
työpätkän hakeminen pitäisi aloittaa nyt heti. Stressaavaa. Lisäksi tuolla
pitäisi päästä tekemään/opettelemaan tehtäviä, joitten työkokemuksesta olisi
jotain hyötyä muita paikkoja haettaessa. Sekä yrittää päästä suhteisiin joista
uusia töitä voisi poikia. Siis ihan liikaa vaatimuksia puolen vuoden pätkälle.
Rahavertailua
Palkka
on tällaisessa tukityössä tes-taulukoiden huonommasta päästä (alle kahden
tonnin), eikä palkkaa kannata alkaa vertaamaan siihen mitä muut tuolla saavat.
Eikä kannata ajatella mitä koulutustani vastaavien töitten palkat olisivat,
koska alkupalkkana ilman kokemusta nekin olisivat kolmen tonnin päälle. Käteen
jää tästäkin kuitenkin yli tonni enemmän kuin työmarkkinatuesta. Matalatkin
palkat ovat siis ihan eri planeetalta verrattuna työmarkkinatukeen
(osa-aikaiset ja liian lyhyet pätkätyöt tietenkin ovat oma ongelmansa), Suomi
sai tästä aiheesta äskettäin myös sapiskaa. Miettikääpä tätä ne joiden mielestä
pitkäaikaistyöttömät eivät edes halua töihin, koska "päivärahoilla elelee
niin mukavasti kotona maaten".
Työllistytty
Vai
pitäisikö sanoa työllistetty, kun pääsin vihdoin aloittamaan palkkatukityön.
Sopimuksesta tuli jopa kokoaikainen, ilmeisesti erinäisten byrokratian
kiemuroitten takia. Siis ihan lyhyellä varoitusajalla olenkin kahdeksasta
neljään kiinni työssä eikä muuhun enää aikaa jääkään, outo tilanne pitkästä
aikaa. Mutta tähän pitää olla tyytyväinen, vaikka armopalanahan tämä oli saatu
sekä tilastojen kaunistelemiseksi. Vielä vaalitkin tulossa, niin varsinkin
akateemisen kriittisiä työttömiä henkilöitä pitää saada pois täältä netistä
valittamasta työttömien älytöntä kohtelua. Pienessä kunnassa palkkatukipaikan
näköjään pystyi saamaan, suurissa kaupungeissa hukkuu tuhansien
pitkäaikaistyöttömien jonoon odottamaan vuoroaan, jota ei koskaan tule. Minä
ainakaan en olisi Turussa saanut mitään paikkaa, vaikka olisin ollut
työmarkkinatuella kuinka monta tuhatta päivää tahansa.
tiistai 3. helmikuuta 2015
Tukien arvaamattomat muutokset
Työttömän
raha-asioissa liikutaan kuin heikkojen jäitten päällä. Kylmä kylpy voi tulla
koska tahansa, sen verran tiuhaan erilaisiin tukiin on viime aikoina tehty
muutoksia. Viimeisin ehdotus on rukata ansiosidonnaista puolet lyhyemmäksi. Eli
nopeammin vaan köyhyyteen kituuttamaan seitsemän satasen työmarkkinatuelle?
Tämän vuoden alusta tehtiin asumistukiuudistus, joka näyttää olleen täyttä arpomista, missä joku voittaa ja toinen häviää. Oliko tätäkään suunniteltu yhtään millään perusteella? Minulle sähkölämmitteisessä, aikaisemman kaavan mukaan "liian suuressa", osakeomistusasunnossa asuvalle tuli lähes päävoitto: saan 60 euroa enemmän kuin viime vuonna (paitsi jos sitä palkkaa alkaisin vihdoin viimein saamaan, niin sitten en saa ollenkaan asumistukea). Merkityksellistä tämä on siinä mielessä, että ensimmäistä kertaa kaikkina vuosina työmarkkinatuen saajana nämä ensisijaiset Kelan tuet ylittävät viimesijaisen eli minulle jää käteen enemmän kuin sen 485 euroa, mitä toimeentulotuen mukaan pitäisi jäädä elämiseen asumiskulujen jälkeen.
Tämän vuoden alusta tehtiin asumistukiuudistus, joka näyttää olleen täyttä arpomista, missä joku voittaa ja toinen häviää. Oliko tätäkään suunniteltu yhtään millään perusteella? Minulle sähkölämmitteisessä, aikaisemman kaavan mukaan "liian suuressa", osakeomistusasunnossa asuvalle tuli lähes päävoitto: saan 60 euroa enemmän kuin viime vuonna (paitsi jos sitä palkkaa alkaisin vihdoin viimein saamaan, niin sitten en saa ollenkaan asumistukea). Merkityksellistä tämä on siinä mielessä, että ensimmäistä kertaa kaikkina vuosina työmarkkinatuen saajana nämä ensisijaiset Kelan tuet ylittävät viimesijaisen eli minulle jää käteen enemmän kuin sen 485 euroa, mitä toimeentulotuen mukaan pitäisi jäädä elämiseen asumiskulujen jälkeen.
torstai 8. tammikuuta 2015
Peukaloita pyöritellessä
Nyt
on poikkeuksellisesti itselläkin tällainen väli, jossa lähinnä pyörittelen
peukaloitani kotona. En ole järjestänyt itselleni mitään erityisempää
aktiviteettia kevättalveksi, koska minulle on lupailtu puolen vuoden
palkkatukityöpaikkaa. Odottelen tietoa koska pääsisin aloittamaan. TE-toimiston
on ensin pitänyt saada tehtyä päätös palkkatuesta ja työnantajan on pitänyt
saada setvittyä lakipykälät työn tarjoamisesta osa-aikaisille tai
irtisanotuille/lomautetuille (jos heitä on). Ilmaistyöt kyllä järjestyy vaikka
heti, mutta kun palkkaa pitäisi maksaa, niin johon alkaa takkuamaan. Ei mitään
uutta auringon alla tässäkään touhussa. Vaikka luulisi TE-toimistojakin kuntien
lisäksi kiinnostavan saada meidät "työttömien aateliset" eli yli
500+1000 päivää "kotona oleskelleet" äkkiä pois listoilta.
Omaehtoinen aktivointi
Ihmetellä
on saanut, että miksi työttömiä pitää ulkoapäin pakottaa johonkin
aktivointeihin? Moni voisi itse aktivoida itsensä omalta kannaltaan
mielekkääseen tai mielekkäimpään tarjolla olevaan vaihtoehtoon. Jos
sallittaisiin. Monella jopa olisikin jo valmiiksi aktiviteetteja meneillään,
kuten esim. vapaaehtoistöitä, omia projekteja tai kursseilla käymisiä, mutta
niitähän ei lasketa miksikään. Tai oikeamminkin niitä ei parane ääneen sanoa
TE-toimiston kuullen, jotta välttää joutumasta selvitystenkirjoittamisrumbaan.
Jos määränä pidetään "kuntouttavan" minimiä 4h/viikko, niin
luultavasti jopa kaikille työkykyisille pitkäaikaistyöttömille löytyisi
tekemistä ihan ilman erillisten työttömien puuhastelupajojen järjestämistä.
Kansalaisopistoistakin löytyy ainakin pienemmillä paikkakunnilla vapaita
paikkoja lähes kaikilta kursseilta. Liikuntaharrastukset pitäisi myös hyväksyä
tähän, koska nehän olisivat monelle mitä parhainta kuntoutumista (ja ihan
kirjaimellisesti toisin kuin "kuntouttava työtoiminta") ja
suositeltavaa terveyden kannalta.
maanantai 5. tammikuuta 2015
Elämänhallinta
Olen
ihmetellyt jonkin aikaa mitähän "kuntouttavan työtoiminnan"
sopimuksessa mainittu "elämänhallintakyvyn parantaminen" oikein on
tarkoittavinaan. Yhdeltä kantilta se näytti tarkoittavan, että ilmestyy aamulla
leimaamaan kellokorttinsa 8.00 sekä menee syömään lounaansa tasan 11.00. Eipäs
ole paljon vaadittu näin aamuvirkulle (ja hyväruokahaluiselle) kuin minä.
Toisaalta oma elämänhallinta meni ihan pilalle. Minun piti saada avoimen kurssista 5 opintopistettä joulukuussa, mutta enpä sitten saanut, koska paras opiskeluaika (eli aamupäivä) meni "kuntouttavassa työtoiminnassa". Kumpi mahtaa olla työllistymiselle parempi meriitti, olla "kuntouttavassa" vai suorittaa yliopiston kurssi? No tässä markkinatilanteessa ihan yksi lysti, mutta myöhemmin ajatellen kurssin voisin listata ansioluetteloon, mutta "kuntouttavaa" en tule ikinä missään mainitsemaan ja toivon vaan, ettei se oikeaan työnhakuun liittyen vahingossakaan mistään esiin putkahda.
Toisaalta oma elämänhallinta meni ihan pilalle. Minun piti saada avoimen kurssista 5 opintopistettä joulukuussa, mutta enpä sitten saanut, koska paras opiskeluaika (eli aamupäivä) meni "kuntouttavassa työtoiminnassa". Kumpi mahtaa olla työllistymiselle parempi meriitti, olla "kuntouttavassa" vai suorittaa yliopiston kurssi? No tässä markkinatilanteessa ihan yksi lysti, mutta myöhemmin ajatellen kurssin voisin listata ansioluetteloon, mutta "kuntouttavaa" en tule ikinä missään mainitsemaan ja toivon vaan, ettei se oikeaan työnhakuun liittyen vahingossakaan mistään esiin putkahda.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)