Ongelman vakavuus

Työttömyysturvamenot ovat lisääntyneet ennätysmäärään tämän uutisen mukaan. Tarttiskohan ongelmalle oikeasti vihdoin viimein alkaa tehdä jotain. Työttömyysturvamenot ei muuten vähene ollenkaan laittamalla ihmisiä "kuntouttavaan työtoimintaan" tms. ilmaispuuhasteluun.

Hälyttävintä asiassa on Kelan päivärahoilla olevien määrän lisääntyminen. On vielä itsellä hyvin muistissa miten kurjaa työmarkkinatuella eläminen on, ja luultavasti tipun sinne taas takaisin. Nyt on jo ekat 100 päivää ansiosidonnaisesta syöty eikä mitään tietoa mistä ihmeestä työssäoloviikkoja saisi kerrytettyä lisää.

Kun Kela on siis maksanut 2,1 miljardia peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, niin näitä pienituloisimpia ihmisiä saadaan yhteensä noin 250 000. Tämä joukko on kaikki työikäistä väkeä 18-65 vuotiaita ja heidän tulonsa ovat vuodessa vaivaisen 8500€ luokkaa, josta napsaistaan vielä 20% veroja päältä pois. Ensi vuonna ansiosidonnainen aiotaan lyhentää 400 päivään, joten ruuhkaa Kelan luukulle halutaan näköjään entisestään lisää. Eipä ihme ettei Suomessa kysyntää ole monillekaan palveluille, koska joukko joka tuloillaan pystyy mitään täällä enää maksamaan pienenee pienenemistään. Kaupan päälle tämä ostovoimaton suuri ja yhä suureneva joukko on vielä julkisesti leimattu pelkäksi syrjäytyneeksi "kulueräksi", jota sosiaalipuolen pitäisi "kuntouttaa".

Seurantakierros

Työttömäksi taas palanneena, ties monennenko kerran, teinpä kierroksen katselemassa miten muilla menee. Täysin epätieteellisen puolen tusinan netissä kirjoittavan työttömän otoksen perusteella aika lohduton kuva on. Yksikään seuraamistani kirjoittajista ei ole oikeasti työllistynyt kunnolliseen pitkäaikaiseen kokoaikatyöhön. Kuudesta kolme olemme palkkatukityön äskettäin loppuun suorittaneita, mutta taas kotona odottelemassa mahdollista jatkopätkää. Kolme taasen opiskelee, joko virallisesti omaehtoisena tai työkkärille mitään ilmoittamatta.

Eipä se ihme ole kuinka harva työttömyydestä uskaltaa kirjoitella vai onko niin, että oikeasti harva jää tähän samaan tilanteeseen pyörimään vuosikausiksi, näillä näkymin jopa vuosikymmeniksi. Pyöritään siis kurssien, opiskelun, pätkätyön, palkkatukityön ja ilmaistöiden välillä. Tästä meidät palkitaan pääosin työttömyyskorvauksilla ja hyvin harvoin pienellä palkkasummalla. Eläköityminen on  monia tästä kierteestä "pelastanut", vaikkakin eläke jää vähäiseksi työeläkkeen kertymättömyyden vuoksi. Muuten tästä ei oikeastaan paetakaan kuin piilotyöttömiksi: omien säästöjen, sukulaisten, puolison tai perinnön turvin elämään.

Aina hakea voi

Haastattelussakin pääsin monen vuoden tauon jälkeen käymään. Aikalailla pieleen se taisi mennä. Olin jotenkin luottavainen ennen haastattelua, että siinä on paikka jollaista työtä olen juuri tehnyt toisessa paikassa ja olen varmaan vahvoilla. Aamulla ennen lähtöä tosin tuli paniikki, että enhän minä ole miettinyt vastauksia valmiiksi edes tavallisiin kysymyksiin kuten "miksi haet tätä paikkaa". Kun selvähän se on miksi näitä haetaan, olen jopa samanlaista tehnyt ennenkin, joten osaisin ja pärjäisin ko. työssä ja pitää saada toimeentulonsa jostain jne. mutta tämähän on väärä vastaus. Eipä tätä kysytty, vaan vielä pahempaa: "kerro nyt jotain itsestäsi". Voih, tulee aina niin idiootti olo kun tuon kuulee.

Toinen paikka johon hyvässä uskossa laitoin hakemuksen ja uskoin olevani myös vahvoilla, kun he hakivat sellaista joka voi aloittaa heti ja paikka täytetään heti sopivan löydyttyä. Noh, sieltä tuli viesti, että he ovat jatkaneet paikan hakuaikaa eli enpä ollut heidän paikkaansa sitten yhtäänkään "sopiva". Ja oletettavasti paikkaa oli hakenut jokunen muukin, mutta eipä vain löydy "sopivaa". Tällaisia feikki-ilmoituksia siis pyörii listoilla.

Temppuilutoimiston kanssa asiointia

Asiat ompi hoideltu taas siihen malliin, että työttömän tavanomainen arki alkoi taas. Eli TE-toimistoon vein työtodistuksen näytille ja lausunto on taas voimassa jotta päiväraha juoksee. Tämähän pätkätyöbyrokratia meni siististi tällä kertaa. Keksin jopa, että pätkät voi ilmoittaa verkkopalvelussa, vaikka ei siellä mitään ohjetta ole asiasta, mutta näköjään onnistuu kun uskaltaa napsautella.

Vaikka olin helmikuussa töissä, niin TE-toimisto lähetteli minulle sähköposteja, joissa mainostivat rekry- ja "popup"-tapahtumiaan. Jokin aika sitten oli ihan uutinen tästä aiheesta, että työttömät eivät edes lue TE-toimiston lähettämiä sähköposteja. "Todellakin täällä TE-toimistossa pohdimme, mistä tuo ilmiö johtuu". Heh heh, ihanko tosissaan pohditte, tämä uutinen nauratti. Mutta eiväthän sellaiset tiedä mikä on pelin henki, jotka eivät ole koskaan joutuneet asioimaan nykyisen TE-toimiston kanssa.

Nimittäin ihmisiltä on mennyt luottamus TE-toimistoon, sillä niin monen asian takana on karenssiansa. Esim. työvoimakoulutukset, jos vapaaehtoisesti haet johonkin, niin et voi kuitenkaan enää perua hakemustasi ja mahdolliseen valintahaastatteluun pitää karenssin uhalla osallistua. CV-netti on karenssiansa, sillä jos se mennään kirjaamaan suunnitelmaasi on sitä muistettava käydä vähän väliä verkossa uusimassa, jotta se on voimassa koko ajan. Työtarjoukset ovat karenssiansoja, koska niissä velvoitetaan hakemaan milloin mitäkin älytöntä. Minullekin tuli käsky hakea jotain parin tunnin osa-aikatyötä. Mitä edes hyödyttäisi "saada" tällainen käytännössä nollatuntipaikka, olisi päivärahoilla kuitenkin? Rekrytapahtumiin voi olla piilotettuna karenssiansoja, tarkkana kannattaa olla, ettei vapaaehtoisesti lupaudu esim. ilmaisiin työkokeiluihin, koska näissä sopimuksissa on sen jälkeen kiinni karenssin uhalla.

Summa summarum, TE-toimiston kanssa asioidaan vain pakollinen minimi, koska palkkatyöpaikkoja sieltä ei kuitenkaan jaeta. Lisäksi itse he nettisivuillaan ilmoittavat, ettei heidän kanssaan voi asioida sähköpostitse, joten roskapostiksi vaan suoraan heidän lähetyksensä.