Työtön
on taas, kuten joka syksy, tulilinjalla kun rahasta on puhe. Ansiosidonnainen
lyhennetään, näköjään ihan ilman mutinoita ja vastustusta, viidestäsadasta
neljäänsataan päivään ensi vuodesta alkaen. Puhumattakaan muista ideoista
rangaista työtöntä. Pistetään kuulusteluun joka kolmas kuukausi ja jaetaan
karenssipäiviä tai prosenttialennuksia päivärahaan. Ja mistä pahasta? Näyttää
siltä, että ihan vaan olemassaolosta.
Työttömyysurani
alussa oli suunnilleen tuo joka kolmas kuukausi käytävä silloisessa
työvoimatoimistossa (nyk. TE-toimistossa) uusimassa työnhakunsa, joka tarkoitti
virkailijalle jonottamista. Käynti oli suunnilleen seuraavanlainen: "Onko
tilanne muuttunut? -Ei ole", "Oletko hakenut töitä? -Olen",
"No seuraava työnhaun uusimispäivä on sitten 3 kk päästä jos tilanne ei
muutu sitä ennen", kiitos ja näkemiin. Sama pelleily aloitetaan näemmä
uudestaan vaikka siitä jo luovuttiin. Nyt sillä erolla, ettei TE-toimistoja
enää ole jokaisella omassa kunnassa, vaan pitäisi lähteä ties mihin,
yksityiseen firmaan tai monen kymmenen kilometrin päähän näitä kuulusteluja
suorittamaan.
Toisaalta
ei minulle ole mitään väliä käynkö tuollaisissa haastatteluissa vai en,
ajanhukkaa toki. Mutta jos karensseja jaetaan sillä perusteella onko ollut
viisi päivää töissä vai ei, niin tässä mennään aivan järjen tuolle puolen. En
voi itse palkata itseäni viideksi päiväksi töihin, ja kun ei kukaan muukaan
palkkaa, niin millä perusteella minua tästä rangaistaan? Missä niitä edes
viiden päivän töitä on, joihin voi vain "mennä töihin"?
