Huippuosaaja

Yleisen mielipiteen, rekrytoijien sekä varsinkin kaikenlaisten ammatinvalintaneuvoja-psykologi-uravalmentaja-konsulttien mielestä pitää olla kunnianhimoinen ja aina pyrkiä eteenpäin. Jos vaihtaa alaa, niin pitää uudella(kin) alalla pyrkiä alansa huippuosaajaksi. Entä jos en tässä iässä enää haluakaan minkään alan "huippuosaajaksi"? Mitä jos minulle riittäisi ihan perusosaaminen ja "tavallisen" työn tekeminen?

Olen jo nuorempana saanut sekä taiteilla että olla erikoisosaaja hetken aikaa. Kulutin jo kertaalleen (oikeastaan kahteen kertaan) sen kymmenen vuotta tullakseni huippuosaajaksi. Sittenpäs ei enää töitä löytynytkään. Kova kilpailu vähistä paikoista, pelien pelaaminen ja kateellinen selkäänpuukottaminen iski, luultavasti myös sukupuolisyrjintä. Uraa huippuosaajana minulle ei siis tullut. Nyt riittäisi tavallinen työ josta ansaitsee elantonsa. Tätäkään näköjään ei voi saada, vaan osani on olla surkein luuseri rahattomana.