perjantai 30. joulukuuta 2016

Ei tässä psykologisoinnit auta

Yle taas julkaisee kaikenlaista, muka hyödyllisiä neuvoja tai ikään kuin työttömän lohdukkeeksi, työttömyys oli jutussa esimerkkinä ahdistavasta asiasta. Mitä väliä tuntuuko työttömyys minusta koko elämän suuruiselta ongelmalta, onko toivottomuuden, voimattomuuden tai vihan tunnetta, koska tämä tunteilu mihin tahansa suuntaan ei muuta tosiasiaa: tilille ei tule joka kuukausi rahamäärää, jolla täällä pystyisi elämään. Jos joku valitsee vapaaehtoisesti kaikesta omaisuudesta luopumisen ja luostariin askeetikoksi menemisen, niin se on eri asia, kuin työttömän iloton elämä, pakkoaskeettisuus ja yhteiskunnan ulkopuolelle syrjäyttäminen.

Työnhakutaitoja on turha petrata, kun cv:ssä on liikaa aukkoja ja sopivaa työkokemusta ei ole tarpeeksi. Kun ei ole töissä, niin ei tule kokemusta, joten ollaan piirileikistä ulkona. "Ammatillista osaamista voi ja kannattaa aina kehittää", no miten sitä kehitetään täällä kotona, eikä sitä oikeastaan kehitetä edes koulutuksissa, vaan ainoastaan työpaikalla työsuhteessa voi nykyään kehittää ammatillista osaamistaan.

Pitkäaikainen työttömyys on tämän psykologin mielestä "hankala tilanne", jonka kohdatessaan kannattaa ottaa askel kerrallaan. No ei pitkäaikainen työttömyys ole mikään yhtäkkiä tullut hetkellinen "tilanne", josta poistutaan askel kerrallaan. Tämä on ihan nimensä mukaisesti pitkäaikainen olotila ja tästä ei oman kokemuksen mukaan poistuta edes lyhyitä työpätkiä tekemällä.

Työttömyyteen sopeutuminen on käytännössä yhtä kuin sopeutuminen elämään hyvin pienillä tuloilla. Mistään sopeutumisesta psyykkisesti olemaan alimman luokan kansalainen tms. ei kannata lässyttää. Kun työttömyyteen eli rahattomuuteen sopeutuu tarkoittaa se niin tiukkaa budjettia, ettei siihen sopeutunut halua ensimmäistäkään asiaa tätä sotkemaan. Ei esim. turhia haastatteluita ties missä kotikunnan ulkopuolella.

Nyt syksyllä kävin yhdessä haastattelussa 30km päässä, julkisen puolen paikka, niin nämähän on turhia reissuja, jaksan vielä ihmetellä miksi kutsuvat viisi haastatteluun kun paikka on jo valmiiksi jaettu. Haastattelussa vieläpä kysytään "otatko paikan vastaan jos tulet valituksi?", heh heh, varmaan piloillani näitä haen. Mitään muuta mainittavaa en koko synkän pimeänä syksynä ole tehnytkään.