Yle
taas julkaisee kaikenlaista, muka hyödyllisiä neuvoja tai ikään kuin työttömän
lohdukkeeksi, työttömyys oli jutussa esimerkkinä ahdistavasta asiasta. Mitä
väliä tuntuuko työttömyys minusta koko
elämän suuruiselta ongelmalta, onko toivottomuuden, voimattomuuden tai vihan tunnetta, koska tämä tunteilu mihin tahansa suuntaan ei muuta tosiasiaa: tilille ei
tule joka kuukausi rahamäärää, jolla täällä pystyisi elämään. Jos joku valitsee
vapaaehtoisesti kaikesta omaisuudesta luopumisen ja luostariin askeetikoksi
menemisen, niin se on eri asia, kuin työttömän iloton elämä, pakkoaskeettisuus
ja yhteiskunnan ulkopuolelle syrjäyttäminen.
Työnhakutaitoja
on turha petrata, kun cv:ssä on liikaa aukkoja ja sopivaa työkokemusta ei ole
tarpeeksi. Kun ei ole töissä, niin ei tule kokemusta, joten ollaan
piirileikistä ulkona. "Ammatillista osaamista voi ja kannattaa aina
kehittää", no miten sitä kehitetään täällä kotona, eikä sitä oikeastaan
kehitetä edes koulutuksissa, vaan ainoastaan työpaikalla työsuhteessa voi
nykyään kehittää ammatillista osaamistaan.
Pitkäaikainen
työttömyys on tämän psykologin mielestä "hankala tilanne", jonka
kohdatessaan kannattaa ottaa askel kerrallaan. No ei pitkäaikainen työttömyys
ole mikään yhtäkkiä tullut hetkellinen "tilanne", josta poistutaan
askel kerrallaan. Tämä on ihan nimensä mukaisesti pitkäaikainen olotila ja
tästä ei oman kokemuksen mukaan poistuta edes lyhyitä työpätkiä tekemällä.
Työttömyyteen
sopeutuminen on käytännössä yhtä kuin sopeutuminen elämään hyvin pienillä
tuloilla. Mistään sopeutumisesta psyykkisesti olemaan alimman luokan
kansalainen tms. ei kannata lässyttää. Kun työttömyyteen eli rahattomuuteen
sopeutuu tarkoittaa se niin tiukkaa budjettia, ettei siihen sopeutunut halua
ensimmäistäkään asiaa tätä sotkemaan. Ei esim. turhia haastatteluita ties missä
kotikunnan ulkopuolella.
Nyt
syksyllä kävin yhdessä haastattelussa 30km päässä, julkisen puolen paikka, niin
nämähän on turhia reissuja, jaksan vielä ihmetellä miksi kutsuvat viisi
haastatteluun kun paikka on jo valmiiksi jaettu. Haastattelussa vieläpä
kysytään "otatko paikan vastaan jos tulet valituksi?", heh heh,
varmaan piloillani näitä haen. Mitään muuta mainittavaa en koko synkän pimeänä
syksynä ole tehnytkään.
5 kommenttia:
Jos työttömyys pitkittyy jopa vuosien pituiseksi niin kyllähän siitä tilanteesta on todella vaikeaa nousta takaisin sinne työelämään. Työnantajien asenteet pitkäaikaistyöttömiä kohtaan ovat todella negatiiviset. Eivätkä ne lyhyetkään työpätkät helpota tilannetta, kun niiden jälkeen on taas samalla tavalla työttömänä ja ne pätkät voivat pahimmillaan sekoittaa työttömän raha-asiat pitkäksi ajaksi.
Aivan uskomattomia aivopieruja tuollaiset "ammatillista osaamista voi ja kannattaa aina kehittää" -lohkaisut. Miten vaikka joku työtön kokki kehittää perseaukisena sitä ammatillista osaamistaan siellä kotonaan? Keittämällä purkkihernekeittoa ja avaamalla näkkileipäpaketin? Tähän TE-toimiston tädillä olisi tietenkin lääkkeenä palkaton työharjoittelu, mutta minusta sekin on aivan turhaa jo koulutuksen saaneelle ja työkokemusta omaavalle työttömälle. Eivätkä ne harjoittelut yleensä johda yhtään mihinkään.
Minulle ehdotteli työkkärin täti viime keväänä työkokeilua omalla alallani (ympäristöala). Tein heti kättelyssä selväksi, etten enää missään tapauksessa tee mitään palkatonta oman alani työtä. Miksi tekisin, kun se ei yksinkertaisesti voi johtaa työllistymiseen? Voisin ainoastaan harkita kokeilevani jotain täysin uutta alaa, mutta tuskinpa siihenkään ryhtyisin. Enköhän osaa ilman kokeilujakin vaihtaa alaa.
Minä olen käynyt vuoden 2016 aikana kahdessa työhaastattelussa. Toisesta irtosi työpaikka 4,5 kuukaudeksi, jei, mutta toinen, jota varten matkustin yli 200 km suuntaansa, oli täysin turha reissu. Paikka meni jollekin jo ennakkoon valitulle, mutta kuusi henkilöä kuitenkin haastateltiin. Ihmeellistä esittämistä, kyllä kolme haastateltavaakin riittäisi näihin höpöpönlöpön työhaastatteluihin. Haastattelun lopuksi kysyivät oliko palkka, lähes 3000 euroa, mielestäni sopiva. Silloin meinasi pokkaa pettää, ja olin huutaa, että mitäpä luulette, kyllä raha työttömälle köyhälle kelpaa, haluatteko nähdä pankkitilini saldon? En ole koskaan tienannut lähellekään tuota summaa, joten olisi todellakin ollut sopiva palkka. Meinasin muuten kysyä, siinä vaiheessa kun kysyivät, että onko sinulla meiltä mitään kysyttävää, että onko tämä paikka ihan oikeasti auki, vai onko teillä jo joku ''erittäin vahva ehdokas'' tiedossa? En kuitenkaan kysynyt, sillä en halunnut saattaa haastattelijoita kiusalliseen tilanteeseen. Ja eihän se olisi ollut ''oikea kysymys'' siihen kohtaan.
Mutta valoisampaa uutta vuotta sinulle ja kaikille meille työttömyyden sankareille, jotka sitkeästi vain yritämme...
Työpätkistä tosiaan tulee lähinnä vihaiseksi, koska ne ovat ohi jo ennen kuin ovat kunnolla alkaneetkaan. Myös minä haluaisin kovasti päästä "kehittämään ammatillista osaamistani" nimenomaan töihin. Vaikka olisi sellaista osaamista, jota kotioloissakin pystyisi kehittämään, niin eihän sitä arvosteta, koska siitä ei ole mitään paperia eikä todistusta...
Minäkään en enää suostu ilmaistöihin - joko palkkatöitä tai sitten ei mitään.
Työpätkät tosiaan vilahti viime vuonna, varvas oli oven raossa sinne paikkaan, mutta eipä ilmeisestikään ole enää.
TE-toimisto tosiaan tyrkyttää työkokeilua, hohhoijaa...
Mikä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, ei totta olekaan...
Lähetä kommentti