torstai 19. kesäkuuta 2014

Saisipa viettää kesää rauhassa

Taas tätä. Työttömän kesärauhaa häiritään. TE-toimisto kutsuu minut pestuumarkkinoille. Tapansa mukaan TE-toimisto ei suoraan ilmoita saanko karenssin, jos jätän tuon väliin. Muuten voisin äkkiä tilaisuudessa käväistäkin, mutta se sattuu olemaan toisessa kaupungissa yli 60 kilometrin päässä. Laitetaan nyt selvennyksenä, että olen toki kiinnostunut lähtemään palkkatöihin vaikka huomenna klo 8. Mutta näitten pestuumarkkinoitten työpaikat taas tiedän jo ennestään, koska olen hakenut noitakin töitä jo aiemmin, eivätkä nämä työnantajat ole kiinostuneita minua palkkaamaan.

Kappas vaan, että tällaisia kutsuja, yhteydenottamiskäskyjä tai info-tilaisuuksia tulee aina vain ja ainoastaan keskikesällä. Talvella parhaaseen työaikaan ei ole koskaan tullut kutsun kutsua mihinkään. Täyttä hiljaisuutta TE-toimiston sekä tietenkin myös työnantajien taholta. Talvella työttömän kuuluu pyöritellä peukaloitaan yksin kotona, mutta heinäkuussa halutaan pistää juoksemaan ympäri maakuntaa olemattomien työpaikkojen perässä. Älkää vaan kukaan työtön menkö suunnittelemaan itsellenne mitään kesäohjelmaa, varsinkin juhannuksena ja heinäkuussa pitää olla kotona passissa TE-toimistolta tulevien hyppyytysten vuoksi.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

No just, ettei vaan vahingossakaan pääse esim hieman lomaa viettämään työttömyydestä. Hyvää juhannusta kumminkin!

4* kirjoitti...

Ei ole sattumaa nämä, viime kesänäkin juuri kun olin lähdössä pikku matkalle heinäkuussa piti alkaa soitella johonkin. Oikeastaan naurattaa kun on niin pöljää touhua. Nyt ainakin nämä pari pyhäpäivää oikeaa lomaa. Maanantaina taas passissa. Hyvää juhannusta.

Anonyymi kirjoitti...

Työssäkäyvät eivät varmaan parhaalla tahdollakaan kykene ymmärtämään sitä tunnetta, että töissä on vuoden-jokaisena-viikkona! Aina-valmiina, kuin partiolainen. Ilman pienintäkään henkistä lepoa.
1) Aamun herääminen "olen työtön"
2) Itsensä syyllistämistä että ei ole kelvannut töihin, omista virhevalinnoista, onko osannut hakea kaikki mahdolliset paikat
3) Koitat keksiä mihin vielä hakisit, miten vielä paremman hakemuksen tekisit
4) Mietit, miten raha riittämään edes siihen yhteen ateriaan tälle päivälle, tai onko tänään dieettipäivä.
5) Koluat työpaikkoja: sen 20 portaalia ja sen 25 täytettävää haku-tietokantaa
5) Luet "et-tullut-valituksi" postit ... no ehkä tiedän kun ei mtn ole 2:n kuukauteen kuulunut
6) Odotat paperipostia, josko jotain kakkaa taas tupsahtaisi luukusta
7) Vessassa käyt kännykän kanssa, kaupassa pikaisesti känny valmiudessa. Ja jos se soi ... niin hahhhaa! Puhelinmyyjä.
8) Kyläily kerran kuukaudessa: syyllinen olo että töitä pitäisi olla hakemassa sekin aika.
9) TÄYTTÄ ELÄMÄÄ HELVETIN ESIKARTANOSSA. Kaikilla mausteilla.

Mutta en taida olla yksin =( .

4* kirjoitti...

Työttömyyden alussa minäkin syyllistin itseäni enemmän ja tuo lista kuvaa hyvin tiettyä aikaa. Nykyään otan rennommin enkä esim. raahaa kännykkää missä tahansa koko ajan. Jos juuri silloin tarjottaisiinkin jotain työkeikkaa ja se menisi sivu suun, niin "so not". Jossittelulla on rajansa kanssa.