Yhtenäinen harrastusura

Mitäs minulla sitten on, kun yhtenäistä työuraa ei ole eikä voi enää tullakaan? Heh, minullapa on yhtenäinen harrastusura. 1970-luvun lopulta vuosituhannen vaihteeseen harrastin ensimmäisessä harrastuspaikassa. Kävin myös alan keikkatöissä, mikä oli suuri virhe. Hyvä harrastus tuli pilattua, kun siitä yritti tehdä työtä itselleen. Toinen "oikea" eli maksullinen harrastukseni jatkuu edelleen ja on jatkunut yhtäjaksoisesti jo yli 20 vuotta. Se on ollut antoisaa, koska peli on ollut selvä: maksan ja harrastan, enkä edes sekaannu mihinkään vapaaehtoistyöhön yhdistys-, seura- tai kilpailutoiminnassa. (Samanlainen selvä meininki saisi olla työmarkkinoillakin: käydään tekemässä työt ja saadaan siitä palkka.) Niinpä, koska työelämä ei palveluksiani tarvitse, jatkan samaan malliin ja tulen siirtymään eläkkeelle ansiokkaan yhtenäisen harrastusuran tehneenä.