perjantai 21. helmikuuta 2014

Te-toimisto ja muutto

Te-toimiston kanssa jokainen asia on saatu mahdollisimman vaikeaksi. Tällä erää tämä asuinkuntani muutos. Verkkopalvelussa on monenlaisia ilmoita muutoksesta osioita, mutta ei mitään muuttavalle työttömälle. En kai minä ole ainoa työtön joka muuttaa eli moni muukin on epätietoinen miten toimia? Siis eipä jää vaihtoehtoa kuin mennä muuttopäivänä uuden kunnan te-toimistoon jonottamaan ja yrittää ilmoittautua työttömäksi, jotta päivärahat eivät pääse katkeamaan.

Mutta uusi asuinkuntani sattuu olemaan niin edistyksellinen, ettei siellä enää ole te-toimistoa (kuten aiemmin kirjoitin ja olen edelleen sitä mieltä, että kaikki te-toimistot voitaisiin lakkauttaa turhanpäiväisinä). Menen siis naapurikunnan te-toimistoon. Se on myös ollut lakkautuslistalla, joten saatan olla pian taas Turun työkkärin asiakkaana. Piirileikkiä tiedossa, ympäri mennään yhteen tullaan. Lisäksi minulla edelleen säilyy nämä suuren kaupungin loistavat työssäkäyntimahdollisuudet. Ihan korpeen en ole menossa, vaikka mummonmökki jossain korvessa hiukan houkuttelikin yhtenä mahdollisuutena.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onnea uuteen kotiin!
Toivottavasti se työkkärikin jostain löytyy...

Anonyymi kirjoitti...

Luin tämän koko blogisi läpi. Aivan surkeaa tuo elämäsi kyllä on. Sinuna tekisin jotain radikaalia, sillä eihän tuollaisessa elämässä ole mitään järkeä. Pistä kämppä myyntiin ja pistä oma yritys pystyyn. Se on paras tapasi työllistyä ja jos et työllisty, niin ainakin olet yrittänyt. Pienikin mahdollisuus on parempi käyttää kuin tuollainen toinen jalka haudassa -meininki!

4* kirjoitti...

Kiitos Rantakasvi.

Kiitos myös anolle palautteesta. Tuossa on toki ajattelemisen aihetta. Pitkäaikaistyöttömän osa on surkea, hyvä kun joku tämän tajuaa.

Yrittäjyys on mahdollisuus, mutta asuntorahoilla en siihen ryhdy, koska jossain pitää asua jollain rahoilla. Olen mielestäni elämässäni yrittänyt monia asioita ihan perkuleesti, niin paljon kuin rahkeissa on ollut varaa. Tässä surkeudessa ollaan kuitenkin. Tämän takia minun ei kannata panostaa kaikkea pienen oljenkorren varaan. Etsin mahdollisuuksia edelleen enkä ole täysin luovuttanut.

Unknown kirjoitti...

Se elää kovin sitkeässä tuo yrittäjyyden tyrkyttäminen, useammalla keskustelupalstallakin taas kerran...Olisiko kyse alistumisesta yhteiskunnan reunaehtoihin itsensä pakkoaktivoinnin kautta? Ei kai työllistyminen, joka Suomessa on tänä päivänä näin vaikeaksi tehty voi NIIN tärkeää olla?

Ei toimi yrittäjyys kaikille, eikä se ratkaise yleistä työllisyysongelmaa. Itse joskus yli 10 vuotta yrittäjänä toimineena voin todeta Suomen kovin yrittäjäepäystävälliseksi maaksi. Sitä paitsi yrittäjyys nykyään on pelkkää myyntiä ties monenteenko potenssiin korotettuna. Vahinko vain, että Suomessa on yhä vain vähemmän yrittäjien tarjoamien tuotteiden ja palveluiden (maksukykyisiä) kuluttajia.

Enpä siis usko pakkoyrittäjyyskokeilun ja siihen liittyvän potentiaalisen turhautumisriskin edesauttavan yliopistotaustaisten pitkäaikaistyöttömien sisäistä mielenrauhaa. Pitäisin opiskeluakin parempana vaihtoehtona, taloudellinen riskikin on pienempi.

4* kirjoitti...

Samaa mieltä. Lyhyt opiskelu olisi luultavasti parempi mahdollisuus kuin alkaa sähläämään yrittäjyyden kanssa.