keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Arvonnousua odotellessa

Opiskelija on nykyään vain hitusen työtöntä ylempänä arvoasteikossa, nimittäin opiskelija "istuu penkillä" sitävastoin kun työtön tunnetusti "makaa sohvalla". Minulla on ansioluetteloon laitettavaa viimeiseltä kolmelta vuodelta 60 op penkillä istumista. Puhumattakaan kuinka paljon näitä penkillä istumisia minulla on jo nuoresta pitäen. Mutta ei se silti ole yhtään parempi asia työnhaussa kuin sohvalla makaaminen, koska työnantajat ovat päättäneet, että ainoa mikä cv:ssä merkkaa on työkokemus.

Mutta ei hätä ole tämän näköinen. Nythän työttömille on tiedossa odottamaton arvonnousu, työttömät aiotaan suorastaan velvoittaa töihin. Mistään oikeista palkkatöistä ei tietenkään ole kysymys, vaan ansioluetteloon tulee saamaan jonkun niin hienon nimikkeen kuin esim. "nurkassa seisoja". On se sentään paljon parempi kuin "penkillä istuja" tai "sohvalla makaaja". Tässä mielessä vankilassakin ollaan työttömän yläpuolella, kun sentään istutaan lusimassa (ja on tehty joku aktiivinen teko sinne päästäkseen).

Eläkeläiset puolestaan ovat aktiivisia kunnon kansalaisia, he kävelevät ahkerasti ympäriinsä, joko golfkentillä tai sauvojen kanssa pururadoilla. Työssäkäyvien on siis ollut pakko ryhtyä juoksemaan maratoneja, jotta pysyisivät arvoasteikossa ylimpänä. Kukas muuten huvikseen tossuja kuluttaisi ja hankkisi rasitusvammoja itselleen, jos ei siitä saisi lisämeriittejä arvokilpailussa.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos tämän päivän nauruista :D
Terveisin nimimerkki "Olen, vaan en ajattele"

4* kirjoitti...

Hyvä jos naurattaa...
Ajatellako vaiko eikö ajatella, kas siinä pulma.

Anonyymi kirjoitti...

En sinulle naura yhtään, samaistuin vain noihin sohvalla makaamisiin ja penkillä istumisiin, kun olen törmännyt juurikin samaan, että tekemisiini ja osaamisiini suhtaudutaan todella vähätellen ja lyttäävästi. Saa nähdä, osaanko sitten käskyn käydessä edes seisoa nurkassa, kun olen vain istuskellut ja makaillut tähän mennessä..

4* kirjoitti...

Niin juuri, ketä naurattaa ja ketä ei. Mikkää ei ol mittää, kaikkea vähätellään. Mitä väliä jos palkkaa saisi, mutta kun sinne palkan nauttijaksi mitenkään enää pääse.