Työtön ei tarvitse kuntosalikorttia

Otsikon väittämän kuulee tavanomaisena lausahduksena, kun puhe tulee työttömän raha-asioista. Kun työttömyyskorvaus ei riitä mihinkään, niin esim. työssäkäydessä olleet harrastukset joutuu lopettamaan. Työttömän kuitenkin kuuluu kuntoilla pitääkseen itsensä työkuntoisena, olla valmiina reservissä juoksemaan työkeikalle heti kun kutsu tulee. Mutta kuntosalille työttömällä ei kuulu olla asiaa, kun ei ole töissä eikä näin ollen ole maksukykyä.

Ongelma ei olekaan kuntoilu sinänsä. On mahdollista nostella kotona vesipulloja tms. painoja, vatsaliikkeitä tekee lattiallakin ilman mitään vitkutinlaitteita ja portaita löytyy trampattavaksi ylös ja alas. Vika onkin siinä, että työtön eristetään muista ihmisistä tekemään kuntoilunsa ypöyksin missä tykkää ilmaiseksi. Kuntosaleilla käyminen taas on sosiaalinen tapahtuma, yleensä siellä käy sama vakioporukka joka tulee tutuksi. Työtön rahapulassaan tulee ulosajetuksi mihinkään porukoihin kuulumisesta.

Tämän voi yleistää mihin vain työttömien vs. työssäkävijöitten tekemisiin. Ei palkkatöitä => ei rahaa => ei maksukykyä => ei kuulu ryhmiin => yksinäistä nysväämistä => syrjäytyminen tavanomaisesta keskivertoelämästä. Itse ainakein koen, että minut pakotetaan keksimään joku marginaalinen "ituhippi- takaisinluontoon- kierrätän muiden roskat- kerään kaiken ilmaiseksi" filosofia, jota alan saarnata ympäriinsä, jotta saan jonkinlaisen oikeutuksen olla täällä elintason yltäkylläisyydessä ilman mahdollisuuksia käyttää rahaa. Rahaton elämäntapa rahayhteiskunnassa, tässäpä riittää probleemaa.