Puolen
vuoden palkkatukityö on nyt lusittu loppuun. Hyvät puolet: työ oli helppoa,
kuukausipalkka tuli ja ansiosidonnaisen työssäolosehto täyttyi. Huonot puolet:
tylsiä ja liian yksinkertaisia työtehtäviä, välillä ei annettu töitä ollenkaan,
simputettiin enemmän kuin missään työssä aiemmin sekä jatkon kannalta pidettiin
epävarmuudessa loppuun asti.
Päällimmäiseksi
tällä hetkellä jäi jonkinlainen kiukku. Miksi näin, että samat ihmiset pidetään
työttöminä reservissä kuitenkin. Tarjotaan vain lyhyt palkkatukityö, jonka
jälkeen takaisin kotiin istumaan. Sitten sama paikka ottaa vähän ajan päästä
seuraavan tukityöllistetyn. Pääsyä oikeisiin töihin näistä ei näytä olevan. On
väärin tarjota palkkatukitöitä paikoista, joihin ei voi kuitenkaan jatkossa
oikeasti työllistyä, vaikka tekisi työnsä kuinka hyvin tahansa, osaisi mitä
tahansa ja olisi jo perehtynyt siellä asioihin.
2 kommenttia:
Sama kuvio toteutunee myös minun kohdallani, mutta minusta se on kuitenkin parempi tilanne kuin se, mitä tähän asti on ollut = ei mitään!
Totta, parempi kuin ei mitään. Parempi kuin ilmaistyöt. Jotain mättää silti...
Lähetä kommentti