Joulun
sukulaiskierroksen jälkeen voi taas huokaista helpotuksesta. En haluaisi olla
ilkeä ihminen, mutta yritän nyt vaan mahdollisimman diplomaattisesti todeta,
että olisi ollut elämässään mukavaa saada joskus tukea muilta ihmisiltä, edes
lähisukulaisilta. Iäkkäät sukulaiseni ovat sitä sukupolvea, joille ei mikään
kelpaa. Kun tekee asian yhdellä tavalla, niin kommentoidaan "et sitten
tehnyt tällä toisella tavalla". Kakkua ei voi syödä ja säästää samaan
aikaan, eikä juoda teetä kun juo kahvia. (Noh olen tavannut ihmisen, joka
piruuttaan kaatoi samaan kuppiin sekä teetä että kahvia...)
Ihmisillä
on suuria vaikeuksia suhtautua työttömään. Pitäisi nyt vaan ihan kaikkien
ymmärtää, että täällä on toisia jotka käyvät töissä ja toisia jotka eivät käy.
Olen viimeinkin keksinyt parhaan vastauksen kysymykseen "mitä teet
työksesi?" Eli vastaan "en mitään". Ja naurua päälle, jolloin
tulee testattua kysyjän huumorintaju. Nimittäin jos vastaa olevansa työtön saa
katsella mitä erilaisinta, usein enemmän tai vähemmän vaivaantunutta suun
mutristelua.
2 kommenttia:
On kyllä kummma, että asenteet työttömyyteen ovat aina samanlaiset. Ihmiset pitävät sitä jotenkin työttömän omana syynä ja huonoutena. Eikö nyt jo olisi aika muuttaa käsitystä kun työttömiä on niin runsaasti sellaisillakin aloilla, joilla enen oli kova työvoimapula. Näyttää kuitenkin siltä, että työtöntä voi ymmärtää vain saman kokenut.
Parempaa Uutta Vuotta!
Kiitos samoin (vähän myöhässä taas kommentoin). Näin vuoden alkajaisiksi iski selkäkipu josta edelleen päänsärkyä eikä ole pystynyt mitään tekemään, mutta eiköhän tämä tästä taas parempaan.
Lähetä kommentti