sunnuntai 27. lokakuuta 2013
Miksi kirjoitan
Blogin
puolivuotispäivä lähestyy. Tuntuu, että joku tärkeä aihe on jäänyt vielä
tarkemmin käsittelemättä, mutta en nyt satu muistamaan mikä. Suunnittelu nääs
jäi tekemättä kun blogin aloitin. Oikeastaan aloitin tämän siksi, että moni
työtön bloggaaja on saanut työpaikan ja nämä blogit siis loppuneet
onnellisesti. Jotain muutosta itsellenikin tähän aina vaan samaan työttömän
osaan olen toivonut, mutta muutoksesta ei ole ollut havaittavissa vilaustakaan.
Sama jatkuu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Itsekin aloitin blogin kirjoittamisen silloin kun olin työtön. Kyllä siitä itselleen saa ja ehkä pystyy antamaan vertaistukea tuhansille muille työttömille.
Joten hienoa kun kirjoitat ja kaikesta huolimatta toivon, että blogissasi jossain lähitulevaisuudessa on otsikko: 'Sain töitä'.
Itselleni kävi toisin ja sairastuin ja jäin eläkkeelle, mutta olen oppinut senkin pikku hiljaa hyväksymään. Elämässä kävi näin.
Minä taidan olla se ainoa työtön bloggaaja, joka ei tule töitä enää saamaan?
"Töihin" tai "Sain töitä" - otsikkoja
odotellessa...
Kiitos Rk kannustuksesta. Sairastuminen on kyllä se pahin takaisku mikä voi kohdata, sitä kai jokainen vähän pelkää, jos ei mahdollista parantua.
Työttömyyttä en suostu hyväksymään, tämä ei minusta ole sama asia, vaan pitäisi olla tilapäistä kun kerran työhaluja on.
En osaa sanoa kuka se viimeinen töitä saamaton on. Kyllä sinun Tt kuuluisi eli pitäisi työpaikka vielä saada.
Tuli muuten mieleen, että nettivertaistuessa on juuri tämä raadollisuus, jos vertaa itseään muihin ja muilla menee kuitenkin paremmin. Olin itse aikanaan monta vuotta sitten lapsettomien vertaistukikerhossa, mutta oli pakko jäädä itsensä suojelemiseksi sieltä pois, koska "kaikki muut" saivat kuitenkin lapsia koko ajan, ei kestänyt olla se pysyvä epäonnistuja.
Lähetä kommentti