maanantai 14. lokakuuta 2013

Turhautuneisuus

Erityisesti nyt turhauttaa vielä tämä pienten sivutöitten saamattomuus. Turhauttaa, vaikka ei olisi rahallisesti hyötynytkään. Näköjään opiskelijat vievät tuollaiset kaikki työttömän nokan edestä, eikä työttömällä ole mahdollisuutta päästä työn syrjään kiinni osa-aikatöilläkään. Kokopäiväinen opiskelija tekee opiskelun lisäksi töitä, ja tutkinnot suorittanut työtön pyörittelee kotona peukaloitaan tyhjänpanttina. Ei ihan järkevää.

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Hupeneviin työpaikkoihin otetaan Suomessa vain "kelpoväkeä". Siihen kuuluvat oikeanikäiset työlliset työnhakijat ja oikeanikäiset opiskelijat - nuo halvalla töitä tekevät tulevaisuuden potentiaalit.

Työttömällä joutoväellä ei ole milloinkaan asiaa tuohon kerhoon. Suoritetu(i)lla tutkinno(i)lla ei ole tässä asemassa mitään merkitystä, ei senkään vertaa kuin joskus aiemmin. Ikäsyrjintäkin leikkaa sitä varhaisemmin mitä enemmän työttömyys kasvaa ja sehän kasvaa - erityisesti myös koulutetuimpien pitkäaikaistyöttömyys.

Meille jääneekin vaihtoehdoksi elämisen muokkaaminen jotenkin tyydyttäväksi, sikäli kuin se on mahdollista. Työttömyyden pitkittyminen lisää ja jyrkentää mielialanvaohteluita, minkä olen havainnut vaikuttavan yleiseen pitkäjännitteisyyden asteeseen (tämän on kai katsottu olevan akateemisen taustan omaavien vahvuuksia). Tästä huolimatta täytyy yrittää jaksaa opiskella lisää ihan oman kognitiivisen toiminnan ylläpitämiseksi...töihin tuskin kuitenkaan asiaa on, sen verran peukaloitaan kotona pyörittävien yhteiskunnan loiseläjien joukko on paisunut.

4* kirjoitti...

Joo näin se on kuten sanot. Pitkäjänteisyys on vahvuus, mutta ei ole ollut viimeaikojen lyhytnäköisessä meiningissä ollenkaan arvostettua. Vanha tutkinto on suorastaan haitta, koska vaan ihmetellään jos hakee muun alan paikkaa. Parempia (eli muita kuin työttömiä) hakijoita ilmaantuu joka kannon ja kiven alta, tietenkin nuoret opiskelijat mutta esim. myös töissäkäyvät, jotka haluavat lisätuloja sivutöillä ("ne joilla on niille annetaan" jne).

Aivoja kannattaa käyttää, opiskelusta ja oppimisesta saan ainakin itse jotain tyytyväisyyden aihetta. Muuten pidän harvat positiivisuuden aiheet omana tietonani, koska ilonpilaajia on tullut myös elämässään nähdyksi, huoh. "Kell onni on se onnen kätkeköön..."