Hohhoijaa. Kävin
toisen ja ilmeisesti viimeisen kerran rupattelemassa työnetsijäpalvelussa.
Kuten arvata saattoi ei tuosta käteen mitään jäänyt. Tuli vain syyllistetty
olo, kun en ole juuri nyt ollut itse riittävän aktiivinen. Aion toki nyt
syksyllä tehdä taas hakukierroksen lukuisiin paikkoihin kunhan kesäkiireiltäni
ehdin. Esitetyt vaihtoehdot olivat:
1. Hae niin
perkuleesti kaikkia vähänkään mahdollisia avoimia paikkoja, myös koulutusta ja
kokemusta vastaamattomia. Tyrkytä itseäsi suoraan työpaikkoihin myös kaikin
tavoin, sähköpostitse ja puhelimitse, vaikka avoimia paikkoja ei olisikaan
ilmoitettu.
2. Yhdistysten
osa-aikaiset (=huonopalkkaiset) palkkatukityöt hanttihommissa.
3. Hanki uusi
koulutus. "Suomessa kun ei palkata kouluttamattomia."
Siis ei mitään uutta
auringon alla. Kohta 1 on hakkaa päätä seinään maailman tappiin asti. Tiedän
kaikki vakiojutut miten työpaikkoja "pitäisi" hakea ja olen kokeillut
jo. Työnhakuneuvojen jakaminen tässä vaiheessa minulle on turhaa, heti työttömyyden
alussa olisin voinut hyötyä näistä neuvoista, nyt on myöhäistä.
Kohdan 2 pirullisuus
on huonossa palkassa, viisipäiväisessä työajassa (siis tulee täydet matka- ja
muut työssäkäyntikulut vaikka työaika 22-25 h/vk) sekä työtehtävät eivät juuri
edistä minkään toisen työpaikan saamista jatkossa.
Vaihtoehto 3 ehkäpä
vähän loukkaa, koska olen ylikoulutettu. Eikö nykyinen koulutukseni tosiaan
kelpaa mihinkään? Pitäisi taas n:nnen kerran lähteä opiskelijaksi keräämään
suorituksia. Minusta tuntui viime talvenakin avoimen yliopiston kursseilla,
ettei paikkani enää pitäisi olla kursseilla opiskelijan osassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti